Ida Alina Immosen näyttely Unipuutarha (NREM-1) on esillä Porvoon pääkirjaston Taidesillalla 16.–28.5.2022. Näyttelyn teokset ovat hiilitöitä, jotka esittävät uneen juuri vaipuneita ihmisiä.

Immonen kertoo näyttelystään:

”Minne menemme, kun uneksimme?

Uneksiminen on hiljaista, vaikka unet voivat olla äänekkäitä. Uni on yksinäistä, vaikka nukkumisemme olisi yhteistä. Unet ovat yksilöllisiä kokemuksia, vaikka kertoisimme niistä muille. Alitajunnan sanasto on Uneksijan omaa, silti yritämme löytää unien universaalin kielen.

NREM-1 on nukahtamisen ensimmäinen vaihe, jossa Uneksija on todellisuuden ja unen välimaastossa. Vaihe kestää vain lyhyitä hetkiä kerrallaan, mutta jo tässä lyhyessä ajassa Uneksija voi matkustaa pitkien matkojen päähän.

Unohdamme alitajuntamme hiljaiset kuiskeet heti kun silmät avautuvat ja materiaalinen maailma tulvii ikkunoista sisään.

Näyttelyssä on esillä hiilitöitä. Hiilen mustan ja harmaan sävyt sekä sen arvaamaton luonne taipuvat unien hauraiden ja ehkä voimakkaidenkin kokemuksien kuvaamiseen. Teokset esittävät syvälle omaan uneensa vajonneita, herkkiä ja haavoittuvaisia Uneksijoita heidän uinumisiensa ensimmäisissä hetkissä.

Haluan toivottaa teidät tervetulleiksi puutarhaan, jossa kaikki voi kadota silmänräpäyksessä.”

***

Ida Alina Immonens utställning Drömträdgård (NREM-1) visas på Konstbron på Borgå huvudbibliotek 16-28 maj. De utställda verken är kolteckningar som föreställer människor som just fallit i sömn.

Immonen berättar om sin utställning:

”Vart går vi då vi drömmer?

Att drömma är tyst, även om drömmarna kan vara ljudliga. Drömmandet är ensamt även om sovandet skulle vara gemensamt. Drömmarna är individuella upplevelser, även om vi skulle berätta om dem för andra. Det undermedvetnas vokabulär är Drömmarens egen, ändå försöker vi finna ett universellt drömspråk.

NREM-1 är första fasen i insomnandet, då Drömmaren befinner sig i gränslandet mellan verklighet och dröm. Fasen tar bara korta stunder åt gången men redan under denna korta tid kan Drömmaren resa långa vägar.

Vi glömmer vårt undermedvetnas tysta sus så fort vi öppnar ögonen och den materiella världen strömmar in genom fönstren.

Utställningen består av kolteckningar. Kolets svarta och grå nyanser samt dess oförutsägbara natur lämpar sig för att beskriva drömmarnas sköra och kanske också starka erfarenheter. Teckningarna visar känsliga och sårbara Drömmare som försjunkit djupt i sin sömn under de första stunderna av deras slummer.

Jag vill hälsa er välkomna till min trädgård där allt kan försvinna i en blink.”