Ninni Juuti: Sielunmaisemia 

Ninni Juutin näyttely Sielunmaisemia on esillä Porvoon pääkirjaston Suuressa salissa 2.–30.10. Teoksissaan Juuti tutkii sisäisen todellisuuden kuvaamista luonnonelementtien kautta. 

Ihmisen kasvu kulkee punaisena lankana kukka-, vesi- ja kasviaiheisissa teoksissa. Niissä näkyy matka kohti uutta alkua epätäydellisyyden ja vääjäämättömän lakastumisen mukanaan tuomien muutosten hyväksyminen kautta.  

Vesielementin ympärille rakentuvissa maisema-aiheissa sadunomaisen tunnelman taakse kätkeytyy tunnelatauksia, joita vesi ja erilaiset kasvit eri muodoissaan joko kätkevät tai tuovat esille.  

Teokset on maalattu öljyväreillä tai sekatekniikalla ja akryyliväreillä. Niissä yhdistyy herkkyys ja kerroksellisuus, ja väreillä on niissä keskeinen rooli. 

Ninni Juuti on taidemaalari, joka asuu ja työskentelee Pernajassa. 

**

Ninni Juuti: Sielunmaisemia 

Ninni Juutis utställning Sielunmaisemia (Själskandskap) visas  i stora salen på Borgå huvudbibliotek 2-30.10. I verken undersöker Juuti avbildandet av den inre verkligheten genom naturens element.  

Att växa som människa går som en röd tråd genom verkens blom- vatten- och växtmotiv. I verken syns resan mot en ny början genom att acceptera de förändringar som ofullkomligheten och det ofrånkomliga vissnandet för med sig.  

Bakom sagostämningen i landskapsmotiven som har byggts kring elementet vatten  

gömmer sig känsloladdningar som vatten och växter i olika former antinger gömmer eller framhäver. 

Målningarna är gjorda i olja eller blandteknik och akrylfärg. Verken kombinerar  känslighet, lager på lager-teknik och att färgerna har en central roll. 

Ninni Juuti är bildkonstnär och bor och arbetar i Pernå. 

Porvoon pääkirjaston Taidesillalla on esillä Jakob Carlsenin Koskemattomat, epätasa-arvoiset ja muista erillään -valokuvanäyttely 2.–29.10. Se käsittelee kastittomien asemaa eteläisessä Aasiassa. 

Näyttelyn avajaisia vietetään torstaina 1.10. klo 17.30. pääkirjaston Taidesillalla. 

Kastijärjestelmä säätelee edelleen elämää eteläisessä Aasiassa ja määrittelee, mikä ihmiselle on mahdollista. Kasti määrittelee ammatin, avioliiton reunaehdot ja uskonnonharjoituksen käytännöt.  

Raskainta on kastijärjestelmän ulkopuolella. Kastittomille eli daliteille jäävät likaisimmat työt, eivätkä he voi avioitua kastiin kuuluvien kanssa. Töissä he kelpaavat asiantuntijoiksi, mutta eivät voi lounaalla istua muiden seurassa. Koulussa he voivat seurata opetusta vain luokan takana tai käytävällä ja yliopistossa he eivät voi saada kastiin kuuluvia parempia arvosanoja. 

Neula, nahka ja uloste on määritelty saastaisiksi, joten niihin liittyvät työt kuuluvat kastittomille. Aasialainen halpavaate ja edullinen nahkalaukku syntyvät dalitien käsissä. Suurkaupunkien viemäristöissä he sukeltavat lietteeseen avaamaan tukoksia käsin ja kaapivat ulosteet kuivakäymälöistä. 

Kastijärjestelmän pohja on hindulaisten pyhissä kirjoituksissa. Maallistumisen myötä pyhien kirjoitusten merkitys vähenee ja kastijärjestelmä on joissakin maissa laiton, mutta asenteet ja käytännöt muuttuvat hitaasti. Kastittomuuden stigmaa kantaa maailmassa arviolta 300 miljoonaa ihmistä. Nykypäivänä halvan työvoiman tarve vahvistaa kastijärjestelmän käytäntöjä. 

Tanskalainen valokuvaaja Jakob Carlsen kiersi vuosina 2007 ja 2008 Intiassa, Nepalissa, Pakistanissa, Bangladeshissa ja Sri Lankassa kuvaamassa kastisyrjinnän käytäntöjä. Näyttelyn laajat kuvatekstit tarkentavat kokonaiskuvaa.  Näyttelyn järjestää vapaaehtoisvoimin toimiva Dalitien solidaarisuusverkosto, joka tekee kastisyrjintää tunnetuksi myös Suomessa. 

**

Fotoutställning

På Konstbron i Borgå huvudbibliotek visas Jakob Carlsens fotoutställning Koskemattomat, epätasa-arvoiset ja muista erillään (ung. De oberörbara, ojämlika och från andra åtskilda) den 2-29 oktober. Den handlar om de kastlösas ställning i södra Asien. 

Kastsystemet reglerar fortfarande livet i södra Asien och definierar vad som är möjligt för den enskilda människan. Vilken kast man tillhör avgör vilket yrke man kan utöva, vem man kan gifta sig med och hur man utövar sin religion. 

Tyngst är det att leva helt utanför kastsystemet. De kastlösa, daliterna, får ta hand om de smutsigaste jobben och de kan inte ingå äktenskap med någon som hör till en kast. I arbetslivet duger de som experter, men de kan inte under lunchen sitta tillsammans med de andra; i skolan kan de följa med undervisningen endast bak i klassen eller i korridoren och på universitetet kan de inte få högre vitsord, de är förbehållna dem som hör till en kast. 

Nål, läder och avföring anses vara orena och följaktligen är det de kastlösa som utför jobb där dessa ingår. Asiatiska billiga kläder och förmånliga läderväskor har skapats av dalithänder. I storstädernas avloppssystem dyker de i slammen för att för hand öppna stopp i avloppet och skrapar torrklosetterna rena från avföring. 

Kastsystemet har sin grund i hinduernas heliga skrifter. I takt med sekulariseringen minskar de heliga skrifternas betydelse och kastsystemet är i en del länder olagligt, men folks attityder och beteende förändras långsamt. Uppskattningsvis 300 miljoner människor bär på det stigma som följer med att man hör till de kastlösa. I dagens värld stärks systemet med kaster av behovet av billig arbetskraft. 

Den danska fotografen Jakob Carlsen reste under åren 2007 och 2008 runt i Indien, Nepal, Pakistan, Bangladesh och Sri Lanka och fotograferade fenomen i anslutning till kastdiskriminering. Utställningens utförliga bildtexter skärper helhetsbilden. Utställningen ordnas av Daliternas solidaritetsnätverk, som baserad på frivilligarbete gör kastdiskrimineringen känd även i Finland. 

Vernissage blir det torsdagen den 1 oktober kl. 17.30 på Konstbron. 

Kaiju Haanpään näyttely Hopiasiivet on esillä Porvoon pääkirjaston Taidesillalla 3.-29.9. Näyttely koostuu erikokoisista tekstiilikollaaseista. Kaiju Haanpää kertoo näyttelystään näin: 

”Valmistuin taidemaalariksi, mutta kangas vei mukanaan. Tekstiilikollaasi tekniikkana tarjoaa mahdollisuuden rakentaa kuvaa spontaanisti ja vapaasti, leikkiä väreillä, muunnella ja lisäillä. Työ syntyy kerros kerrokselta, pala palalta – joskus lopputulos on itsellenikin yllätys. 

Taidesilta ripustuspaikkana asetti omat haasteensa töiden koolle. Sopivat löytyivät eri vuosilta ja antavat samalla hieman laajemman kuvan työskentelystäni. 

Työni kertovat tarinoita, jotka katsoja voi vapaasti tulkita omasta viitekehyksestään ja mielentilastaan käsin. Aiheet vaihtuvat, mutta tietyt symbolit ja perusmuodot ovat juurtuneet kuvakerrontaani. 

Kuu symboloi naiseutta, kukka luovuutta, linnut elämäniloa, perhonen hetkellisyyttä, kalat alitajuntaa. Pierrot -hahmo on taiteilijan alter ego. Toivon, että työni vetoavat myös katsojan kauneudentajuun, lisäävät hyvää oloa ja iloa, voimistavat. 

Taiteella on monta tehtävää. Se voi julistaa, taistella ja paljastaa epäkohtia. Omien töideni toivon puhuttelevan katsojaa nimenomaan tunteen tasolla. Mielestäni eräs taiteen tärkeä tehtävä onkin kohottaa meidät hetkeksi arjen yläpuolelle ja tarjota mahdollisuus lumoutua. ” 

Kaiju Haanpää on taiteen maisteri, joka on työskennellyt kuvataiteilijana yli 50 vuotta. Hän on myös työskennellyt kuvataiteen opettajana eri oppilaitoksissa ja Espoon sekä Vihdin kuvataidekoulujen rehtorina. Kaiju Haanpää asuu nykyisin Porvoossa. 

Valokuva teoksista: Petri Virtanen 

**

Kaiju Haanpää: Vingar av silver 

Kaiju Haanpääs utställning Vingar av silver visas på Konstbron på Borgå huvudbibliotek 3-29.9. Utställningen består av textilcollage i olika storlekar. Kaiju Haanpää beskriver sin utställning såhär: 

”Jag blev utexaminerad inom måleri, men tyget svepte mig med sig. Textilcollagetekniken ger möjlighet att bygga upp en bild spontant och snabbt, leka med färger, ändra och lägga till. Arbetet växer fram lager för lager, bit för bit – ibland är resultatet överraskande även för mig själv. 

Att hänga utställningen på just Konstbron medförde sina egna utmaningar vad gäller storleken på arbetena. De arbeten som visade sig passa kommer från olika år och gör att utställningen visar en bredare bild av mitt arbete. 

Mina arbeten berättar historier som betraktaren kan tolka fritt utifrån sina egna referensramar och sin sinnesstämning. Ämnena varierar, men vissa symboler och grundläggande former har utkristalliserat sig i mina bildberättelser. 

Månen symboliserar att vara kvinna, blommor kreativitet, fåglar livsglädje, fjärilar flyktighet, fiskar symboliserar det undermedvetna. Pierrot-figuren är konstnärens alter ego. Min förhoppning är att mina arbeten även ska tala till betraktarens sinne för skönhet, öka välbefinnandet och glädjen, ge styrka. 

Konsten har många uppgifter. Den kan konstatera, kämpa mot och blotta missförhållanden. Mina egna arbeten hoppas jag talar till betraktarens känslor. Jag tycker att en viktig uppgift som konsten har är att för ett ögonblick lyfta oss över vardagen och ge oss en chans att hänföras.” 

Kaiju Haanpää är magister i konst och har arbetat som bildkonstnär i över 50 år. Hon har också arbetat som lärare i bildkonst på olika skolor i Esbo och varit rektor för Vihdin kuvataidekoulu. Nu för tiden bor Kaiju Haanpää i Borgå. 

Bilder av verken: Petri Virtanen