Tervetuloa Regina Linnanheimo –huoneen avajaispäivään to 26.9.!

Regina Linnanheimo -huoneeseen pääsee tutustumaan klo 12-16, jolloin kirjaston henkilökunta esittelee tilaa ja näyttelyä. Näyttely koostuu kirjaston Annele Aarni-Wiklundilta saamasta merkittävästä Regina ja Rakel Linnanheimoon liittyvästä lahjoituksesta. Esillä on mm. sisarusten asusteita ja elokuvasopimuksia. Päivän aikana kirjaston alakerrassa esitetään Linnanheimojen elokuvia non stop klo 12-16.

Regina Linnanheimo-huone on monitoimitila, jota voi varata jatkossa kokouksiin, luentoihin ja työtilana. Regina ja Rakel Linnanheimo asuivat puolet vuodesta Pornaisissa 60 vuoden ajan.

Huoneeseen ja näyttelyyn pääsee tutustumaan lisäksi pe 27.9. klo 9-15 ja ma 30.9. klo 12-16 sekä myöhemmin ilmoitettuina aikoina, seuraa ilmoittelua! Tilaan on mahdollista päästä tutustumaan myös erikseen pyynnöstä, mikäli huone on vapaana.

Linnanheimot Pornaisissa

Suomi filmin kulta-aikana 30-luvun puolivälissä ja myöhemminkin on Pornaisissa ja varsinkin Laukkoskella kuvattu useita elokuvia. Tähän vaikuttivat mm. monimuotoiset maisemat ja läheinen sijainti pääkaupunkiin nähden.

Laukkoskesta ei tullut elokuvakylää sattumalta – kulttuuriväki oli mieltynyt kylään ja siellä viihtyivät mm. kirjailija Juhani Aho ja hänen taidemaalarivaimonsa Venny Soldan-Brofeldt, kirjailija Ilmari Krohn sekä Mika Waltari perheineen ja Linnanheimot. Tuon ajan suurimmat elokuvatähdet Tauno Palo, Tarmo Manni ja Helena Karakin köröttelivät linja-autolla kylälle ystäviään tapaamaan.

Mika Waltari kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia (17) ja hänen kirjojensa pohjalta on tehty niin kotimaisia (parikymmentä) kuin ulkomaisiakin elokuvasovituksia. Pornaisissa Waltari kirjoitti 10 kirjaansa.

Pornaisissa on myös oma elokuvatähtensä. Regina Linnanheimo on yksi Suomi-filmin loisteliammista tähdistä.

Linnanheimon seitsemästä sisaruksesta neljä päätyi näyttelijöiksi. Kaikki menestyivät hyvin, mutta suurimmaksi tähdeksi nousi Regina, joka näytteli peräti 34:ssä elokuvassa.

Reginan ensikosketus teatterinäyttämöllä tapahtui kuusivuotiaana, kun hänen isosiskonsa, näyttelijätär Ragnhild Peitsalon kesäinen teatterikiertue ulottui Pornaisiin. Kaksikymppinen Ragnhild näytteli äitiä ja Regina pääsi avustajaksi esittämään hänen poikaansa. Näyttämöllä Regina jäi ihmetellen ja mietteissään katselemaan yleisöä ja unohtui näyttämölle yksin. Ragnhild haki hädissään kyynelehtivän sisarensa pois.

Muutama vuosi myöhemmin Regina toimi kuiskaajana, mutta epäonnistui pahoin. Regina päätti vastedes pysytellä erossa teatterinäyttämöiltä.

Elokuvaura alkoi vuonna 1931 elokuvasta Jääkärin morsian, johon 16-vuotias Regina sattumalta pääsi sisarensa Rakelin sijaiseksi.

1936 ilmestynyt elokuva, Taistelu Heikkilän talosta, lienee ensimmäinen Pornaisissa kuvattu elokuva. Elokuva oli myös ensimmäinen, jossa Regina näytteli pääosaa.

Elokuva teki Reginasta tähden. Reginalla oli hyvä itsetunto, eikä tähteys noussut missään määrin hänen päähänsä. Hän ei ollut kiinnostunut tähteydestä tai alan lieveilmiöistä ja kieltäytyi systemaattisesti kaikesta mainosyhteistyöstä toisin kuin monet aikalaisensa.

Linnanheimot päätyivät viettämään 60 kesää Pornaisten Laukkoskella sen jälkeen kun perheen isä oli vuonna 1918 ollut sotaa paossa Kotojärvellä ja ihastunut paikkaan. Linnanheimot ostivat Pornaisista kaksi huvilaa: Rönnvikin, jossa remontin jälkeen oli peräti 24 huonetta ja jota vuokrattiin kesävieraille ja Bergin huvilan tien toiselta puolelta, josta tuli perheen oma kesäasunto. Sota-aikaan huvilalla vietettiin myös talvia.

Talvisota pysäytti elokuvateollisuuden vuonna 1939. Sodalla oli raskaat vaikutukset myös Linnanheimojen perheeseen, sillä Reino veli kuoli Helsingin ensimmäisessä pommituksessa. Reino haudattiin ensimmäisenä Linnanheimojen Pornaisten sukuhautaan. Perhe muutti kaupungin vaaroja pakoon Pornaisiin, jossa iso huvila oli myyty ja perhe asui nyt ”Bergin mökiksi” kutsutulla talolla Laukkoskella. Koko talven Regina ompeli vaatteita evakkolapsille. Regina ilmoittautui myös lotaksi, sillä hän halusi tehdä jotakin konkreettista ja hyödyllistä vaikeina sota-aikoina.

Ennen televisiota ja internetiä elokuvat olivat paitsi viihdemuoto myös tiedonlähde. Elokuvateattereissa esitettiin myös uutisfilmejä. Sota-aikana elokuva oli ainoa sallittu huvittelumuoto.

Välirauhan kesänä 1940 tarvittiin viihdettä ja lohdutusta kovia kokeneelle kansalle ja elokuvateollisuus pääsi taas vauhtiin. Tuolloin tehtiin aikuisten saduiksi luonnehdittuja elokuvia, joissa kunniasta pidettiin kiinni, rehellisyys vallitsi ja rakkaus voitti kaikki esteet. Tuolloin syntyivät mm. Mika Waltarin kirjoittama Kulkurin valssi, Kaivopuiston kaunis Regina ja Katriina ja Munkkiniemen kreivi.

Lähestyessään neljääkymmentä ikävuottaan, Regina koki saaneensa tarpeekseen elokuvista. Hän oli jo aikaisemmin toiminut kääntäjänä ja vuonna 1963 hän siirtyi vakituiseksi kääntäjäksi Yleisradioon jossa suomensi televisiosarjoja lähes 20 vuotta. Regina oli aikaisemmin matkustellut paljon, mutta vakituinen työ piti hänet nyt vahvasti Suomen kamaralla ja kesänsä hän vietti totuttuun tapaan Pornaisissa sisarensa kanssa. Julkisuudesta hän pyrki pysymään erossa, kuten oli tehnyt aina.

Regina Linnanheimo kuoli 1995. Linnanheimojen sukuhauta on Pornaisten hautausmaalla.

Tervetuloa Regina Linnanheimo –huoneen avajaispäivään to 26.9.!

Regina Linnanheimo -huoneeseen pääsee tutustumaan klo 12-16, jolloin kirjaston henkilökunta esittelee tilaa ja näyttelyä. Näyttely koostuu kirjaston Annele Aarni-Wiklundilta saamasta merkittävästä Regina ja Rakel Linnanheimoon liittyvästä lahjoituksesta. Esillä on mm. sisarusten asusteita ja elokuvasopimuksia. Päivän aikana kirjaston alakerrassa esitetään Linnanheimojen elokuvia non stop klo 12-16.

Regina Linnanheimo-huone on monitoimitila, jota voi varata jatkossa kokouksiin, luentoihin ja työtilana. Regina ja Rakel Linnanheimo asuivat puolet vuodesta Pornaisissa 60 vuoden ajan.

Huoneeseen ja näyttelyyn pääsee tutustumaan lisäksi pe 27.9. klo 9-15 ja ma 30.9. klo 12-16 sekä myöhemmin ilmoitettuina aikoina, seuraa ilmoittelua! Tilaan on mahdollista päästä tutustumaan myös erikseen pyynnöstä, mikäli huone on vapaana.

Linnanheimot Pornaisissa

Suomi filmin kulta-aikana 30-luvun puolivälissä ja myöhemminkin on Pornaisissa ja varsinkin Laukkoskella kuvattu useita elokuvia. Tähän vaikuttivat mm. monimuotoiset maisemat ja läheinen sijainti pääkaupunkiin nähden.

Laukkoskesta ei tullut elokuvakylää sattumalta – kulttuuriväki oli mieltynyt kylään ja siellä viihtyivät mm. kirjailija Juhani Aho ja hänen taidemaalarivaimonsa Venny Soldan-Brofeldt, kirjailija Ilmari Krohn sekä Mika Waltari perheineen ja Linnanheimot. Tuon ajan suurimmat elokuvatähdet Tauno Palo, Tarmo Manni ja Helena Karakin köröttelivät linja-autolla kylälle ystäviään tapaamaan.

Mika Waltari kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia (17) ja hänen kirjojensa pohjalta on tehty niin kotimaisia (parikymmentä) kuin ulkomaisiakin elokuvasovituksia. Pornaisissa Waltari kirjoitti 10 kirjaansa.

Pornaisissa on myös oma elokuvatähtensä. Regina Linnanheimo on yksi Suomi-filmin loisteliammista tähdistä.

Linnanheimon seitsemästä sisaruksesta neljä päätyi näyttelijöiksi. Kaikki menestyivät hyvin, mutta suurimmaksi tähdeksi nousi Regina, joka näytteli peräti 34:ssä elokuvassa.

Reginan ensikosketus teatterinäyttämöllä tapahtui kuusivuotiaana, kun hänen isosiskonsa, näyttelijätär Ragnhild Peitsalon kesäinen teatterikiertue ulottui Pornaisiin. Kaksikymppinen Ragnhild näytteli äitiä ja Regina pääsi avustajaksi esittämään hänen poikaansa. Näyttämöllä Regina jäi ihmetellen ja mietteissään katselemaan yleisöä ja unohtui näyttämölle yksin. Ragnhild haki hädissään kyynelehtivän sisarensa pois.

Muutama vuosi myöhemmin Regina toimi kuiskaajana, mutta epäonnistui pahoin. Regina päätti vastedes pysytellä erossa teatterinäyttämöiltä.

Elokuvaura alkoi vuonna 1931 elokuvasta Jääkärin morsian, johon 16-vuotias Regina sattumalta pääsi sisarensa Rakelin sijaiseksi.

1936 ilmestynyt elokuva, Taistelu Heikkilän talosta, lienee ensimmäinen Pornaisissa kuvattu elokuva. Elokuva oli myös ensimmäinen, jossa Regina näytteli pääosaa.

Elokuva teki Reginasta tähden. Reginalla oli hyvä itsetunto, eikä tähteys noussut missään määrin hänen päähänsä. Hän ei ollut kiinnostunut tähteydestä tai alan lieveilmiöistä ja kieltäytyi systemaattisesti kaikesta mainosyhteistyöstä toisin kuin monet aikalaisensa.

Linnanheimot päätyivät viettämään 60 kesää Pornaisten Laukkoskella sen jälkeen kun perheen isä oli vuonna 1918 ollut sotaa paossa Kotojärvellä ja ihastunut paikkaan. Linnanheimot ostivat Pornaisista kaksi huvilaa: Rönnvikin, jossa remontin jälkeen oli peräti 24 huonetta ja jota vuokrattiin kesävieraille ja Bergin huvilan tien toiselta puolelta, josta tuli perheen oma kesäasunto. Sota-aikaan huvilalla vietettiin myös talvia.

Talvisota pysäytti elokuvateollisuuden vuonna 1939. Sodalla oli raskaat vaikutukset myös Linnanheimojen perheeseen, sillä Reino veli kuoli Helsingin ensimmäisessä pommituksessa. Reino haudattiin ensimmäisenä Linnanheimojen Pornaisten sukuhautaan. Perhe muutti kaupungin vaaroja pakoon Pornaisiin, jossa iso huvila oli myyty ja perhe asui nyt ”Bergin mökiksi” kutsutulla talolla Laukkoskella. Koko talven Regina ompeli vaatteita evakkolapsille. Regina ilmoittautui myös lotaksi, sillä hän halusi tehdä jotakin konkreettista ja hyödyllistä vaikeina sota-aikoina.

Ennen televisiota ja internetiä elokuvat olivat paitsi viihdemuoto myös tiedonlähde. Elokuvateattereissa esitettiin myös uutisfilmejä. Sota-aikana elokuva oli ainoa sallittu huvittelumuoto.

Välirauhan kesänä 1940 tarvittiin viihdettä ja lohdutusta kovia kokeneelle kansalle ja elokuvateollisuus pääsi taas vauhtiin. Tuolloin tehtiin aikuisten saduiksi luonnehdittuja elokuvia, joissa kunniasta pidettiin kiinni, rehellisyys vallitsi ja rakkaus voitti kaikki esteet. Tuolloin syntyivät mm. Mika Waltarin kirjoittama Kulkurin valssi, Kaivopuiston kaunis Regina ja Katriina ja Munkkiniemen kreivi.

Lähestyessään neljääkymmentä ikävuottaan, Regina koki saaneensa tarpeekseen elokuvista. Hän oli jo aikaisemmin toiminut kääntäjänä ja vuonna 1963 hän siirtyi vakituiseksi kääntäjäksi Yleisradioon jossa suomensi televisiosarjoja lähes 20 vuotta. Regina oli aikaisemmin matkustellut paljon, mutta vakituinen työ piti hänet nyt vahvasti Suomen kamaralla ja kesänsä hän vietti totuttuun tapaan Pornaisissa sisarensa kanssa. Julkisuudesta hän pyrki pysymään erossa, kuten oli tehnyt aina.

Regina Linnanheimo kuoli 1995. Linnanheimojen sukuhauta on Pornaisten hautausmaalla.

Tervetuloa Regina Linnanheimo –huoneen avajaispäivään to 26.9.!

Regina Linnanheimo -huoneeseen pääsee tutustumaan klo 12-16, jolloin kirjaston henkilökunta esittelee tilaa ja näyttelyä. Näyttely koostuu kirjaston Annele Aarni-Wiklundilta saamasta merkittävästä Regina ja Rakel Linnanheimoon liittyvästä lahjoituksesta. Esillä on mm. sisarusten asusteita ja elokuvasopimuksia. Päivän aikana kirjaston alakerrassa esitetään Linnanheimojen elokuvia non stop klo 12-16.

Regina Linnanheimo-huone on monitoimitila, jota voi varata jatkossa kokouksiin, luentoihin ja työtilana. Regina ja Rakel Linnanheimo asuivat puolet vuodesta Pornaisissa 60 vuoden ajan.

Huoneeseen ja näyttelyyn pääsee tutustumaan lisäksi pe 27.9. klo 9-15 ja ma 30.9. klo 12-16 sekä myöhemmin ilmoitettuina aikoina, seuraa ilmoittelua! Tilaan on mahdollista päästä tutustumaan myös erikseen pyynnöstä, mikäli huone on vapaana.

Linnanheimot Pornaisissa

Suomi filmin kulta-aikana 30-luvun puolivälissä ja myöhemminkin on Pornaisissa ja varsinkin Laukkoskella kuvattu useita elokuvia. Tähän vaikuttivat mm. monimuotoiset maisemat ja läheinen sijainti pääkaupunkiin nähden.

Laukkoskesta ei tullut elokuvakylää sattumalta – kulttuuriväki oli mieltynyt kylään ja siellä viihtyivät mm. kirjailija Juhani Aho ja hänen taidemaalarivaimonsa Venny Soldan-Brofeldt, kirjailija Ilmari Krohn sekä Mika Waltari perheineen ja Linnanheimot. Tuon ajan suurimmat elokuvatähdet Tauno Palo, Tarmo Manni ja Helena Karakin köröttelivät linja-autolla kylälle ystäviään tapaamaan.

Mika Waltari kirjoitti myös elokuvakäsikirjoituksia (17) ja hänen kirjojensa pohjalta on tehty niin kotimaisia (parikymmentä) kuin ulkomaisiakin elokuvasovituksia. Pornaisissa Waltari kirjoitti 10 kirjaansa.

Pornaisissa on myös oma elokuvatähtensä. Regina Linnanheimo on yksi Suomi-filmin loisteliammista tähdistä.

Linnanheimon seitsemästä sisaruksesta neljä päätyi näyttelijöiksi. Kaikki menestyivät hyvin, mutta suurimmaksi tähdeksi nousi Regina, joka näytteli peräti 34:ssä elokuvassa.

Reginan ensikosketus teatterinäyttämöllä tapahtui kuusivuotiaana, kun hänen isosiskonsa, näyttelijätär Ragnhild Peitsalon kesäinen teatterikiertue ulottui Pornaisiin. Kaksikymppinen Ragnhild näytteli äitiä ja Regina pääsi avustajaksi esittämään hänen poikaansa. Näyttämöllä Regina jäi ihmetellen ja mietteissään katselemaan yleisöä ja unohtui näyttämölle yksin. Ragnhild haki hädissään kyynelehtivän sisarensa pois.

Muutama vuosi myöhemmin Regina toimi kuiskaajana, mutta epäonnistui pahoin. Regina päätti vastedes pysytellä erossa teatterinäyttämöiltä.

Elokuvaura alkoi vuonna 1931 elokuvasta Jääkärin morsian, johon 16-vuotias Regina sattumalta pääsi sisarensa Rakelin sijaiseksi.

1936 ilmestynyt elokuva, Taistelu Heikkilän talosta, lienee ensimmäinen Pornaisissa kuvattu elokuva. Elokuva oli myös ensimmäinen, jossa Regina näytteli pääosaa.

Elokuva teki Reginasta tähden. Reginalla oli hyvä itsetunto, eikä tähteys noussut missään määrin hänen päähänsä. Hän ei ollut kiinnostunut tähteydestä tai alan lieveilmiöistä ja kieltäytyi systemaattisesti kaikesta mainosyhteistyöstä toisin kuin monet aikalaisensa.

Linnanheimot päätyivät viettämään 60 kesää Pornaisten Laukkoskella sen jälkeen kun perheen isä oli vuonna 1918 ollut sotaa paossa Kotojärvellä ja ihastunut paikkaan. Linnanheimot ostivat Pornaisista kaksi huvilaa: Rönnvikin, jossa remontin jälkeen oli peräti 24 huonetta ja jota vuokrattiin kesävieraille ja Bergin huvilan tien toiselta puolelta, josta tuli perheen oma kesäasunto. Sota-aikaan huvilalla vietettiin myös talvia.

Talvisota pysäytti elokuvateollisuuden vuonna 1939. Sodalla oli raskaat vaikutukset myös Linnanheimojen perheeseen, sillä Reino veli kuoli Helsingin ensimmäisessä pommituksessa. Reino haudattiin ensimmäisenä Linnanheimojen Pornaisten sukuhautaan. Perhe muutti kaupungin vaaroja pakoon Pornaisiin, jossa iso huvila oli myyty ja perhe asui nyt ”Bergin mökiksi” kutsutulla talolla Laukkoskella. Koko talven Regina ompeli vaatteita evakkolapsille. Regina ilmoittautui myös lotaksi, sillä hän halusi tehdä jotakin konkreettista ja hyödyllistä vaikeina sota-aikoina.

Ennen televisiota ja internetiä elokuvat olivat paitsi viihdemuoto myös tiedonlähde. Elokuvateattereissa esitettiin myös uutisfilmejä. Sota-aikana elokuva oli ainoa sallittu huvittelumuoto.

Välirauhan kesänä 1940 tarvittiin viihdettä ja lohdutusta kovia kokeneelle kansalle ja elokuvateollisuus pääsi taas vauhtiin. Tuolloin tehtiin aikuisten saduiksi luonnehdittuja elokuvia, joissa kunniasta pidettiin kiinni, rehellisyys vallitsi ja rakkaus voitti kaikki esteet. Tuolloin syntyivät mm. Mika Waltarin kirjoittama Kulkurin valssi, Kaivopuiston kaunis Regina ja Katriina ja Munkkiniemen kreivi.

Lähestyessään neljääkymmentä ikävuottaan, Regina koki saaneensa tarpeekseen elokuvista. Hän oli jo aikaisemmin toiminut kääntäjänä ja vuonna 1963 hän siirtyi vakituiseksi kääntäjäksi Yleisradioon jossa suomensi televisiosarjoja lähes 20 vuotta. Regina oli aikaisemmin matkustellut paljon, mutta vakituinen työ piti hänet nyt vahvasti Suomen kamaralla ja kesänsä hän vietti totuttuun tapaan Pornaisissa sisarensa kanssa. Julkisuudesta hän pyrki pysymään erossa, kuten oli tehnyt aina.

Regina Linnanheimo kuoli 1995. Linnanheimojen sukuhauta on Pornaisten hautausmaalla.