Porvoon pääkirjastossa järjestetään kolme aikuisille suunnattua Kuuntele, kirjoita ja keskustele -iltaa syksyn 2023 aikana. Ne tarjoavat osallistujille mahdollisuuden pysähtyä erilaisten teemojen äärelle sanataiteen monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Tarinankertoja ja draamataiteen opettaja Mari Anttonen lausuu ja lukee illan teemaan liittyviä tekstejä kuten runoutta, proosaa ja otteita tietokirjoista. Osallistujat pääsevät syventymään teemoihin matalan kynnyksen kirjoitusharjoitusten ja keskustelun kautta.

– Suullinen tarinankerronnan perinne on liittynyt vahvasti yhteisöllisyyteen. Tärkeintä näissä illoissa on kokoontua yhteen nauttimaan sanoista, sanoo Anttonen.

– Omia ajatuksia voi reflektoida yksityisesti kirjoittamalla tai niitä voi jakaa muiden kanssa keskustelemalla. Paikalle voi mainiosti tulla myös vain kuuntelemaan, hän jatkaa.

Anttonen lukee tekstejä pääasiassa suomeksi, mutta osallistujat voivat kirjoittaa ja keskustella omalla äidinkielellään. Sarjan ensimmäinen tapahtuma järjestetään tiistaina 3.10. klo 17.30. Teemana on muisti ja muistaminen samalla viikolla vietettävän Vanhustenviikon kunniaksi. Kaiken ikäiset osallistujat ovat tervetulleita mukaan.

Tiistaina 31.10. teemana on kekri ja kansanperinne, ja tiistaina 28.11. sukupolvien ketju. Tilaisuudet järjestetään pääkirjaston lavan edustalla klo 17.30. Ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kuuntele, kirjoita ja keskustele -illat ovat osa Kirjastotaiteilua-hanketta. Se luo porvoolaisille uusia taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen mahdollisuuksia kirjaston tiloja hyödyntämällä, ja syksyllä 2023 sanataiteen rooli on hankkeessa korostunut. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.

***

Lyssna, skriv och diskutera-kvällar där vi får njuta av ord tillsammans

På Borgå huvudbibliotek ordnas tre Lyssna, skriv och diskutera-kvällar riktade till vuxna under hösten 2023. De ger deltagarna en möjlighet att stanna upp inför olika teman genom att utnyttja de mångsidiga möjligheter ordkonsten erbjuder.

Berättaren och läraren i dramakonst Mari Anttonen läser och reciterar texter i anslutning till kvällens tema, så som poesi, prosa och utdrag från fackböcker. Deltagarna får fördjupa sig i teman via skrivövningar och diskussioner.

-Den muntliga berättartraditionen har starkt förknippats med gemenskap. Det viktigaste under de här kvällarna är att man samlas för att njuta av ord, säger Anttonen.

– Man kan reflektera över sina egna tankar privat genom att skriva ner dem eller man kan dela dem med andra genom att diskutera. Det går också bra att komma med bara för att lyssna, fortsätter hon.

Anttonen läser främst texter på finska men deltagarna kan skriva och diskutera på det egna modersmålet. Det första evenemanget i serien ordnas tisdagen den 3 oktober kl. 17.30. För att uppmärksamma Äldreveckan som ordnas samma vecka är temat minne och att minnas. Deltagare i alla åldrar är välkomna.

Tisdagen den 31 oktober är temat kekri och folktradition och tisdagen den 28 november kedjan av generationer. Evenemangen ordnas framför huvudbibliotekets scen kl. 17.30. De är avgiftsfria och öppna för alla och kräver ingen förhandsanmälan.

Lyssna, skriv och diskutera-kvällarna är en del av projektet Bibliotekskonst. Det skapar nya möjligheter för Borgåborna att delta i konst och kultur genom att man utnyttjar bibliotekets lokaler, och hösten 2023 har ordkonstens roll i projektet betonats. Projektet pågår till slutet av år 2023.

Porvoon pääkirjastossa järjestetään kolme aikuisille suunnattua Kuuntele, kirjoita ja keskustele -iltaa syksyn 2023 aikana. Ne tarjoavat osallistujille mahdollisuuden pysähtyä erilaisten teemojen äärelle sanataiteen monipuolisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Tarinankertoja ja draamataiteen opettaja Mari Anttonen lausuu ja lukee illan teemaan liittyviä tekstejä kuten runoutta, proosaa ja otteita tietokirjoista. Osallistujat pääsevät syventymään teemoihin matalan kynnyksen kirjoitusharjoitusten ja keskustelun kautta.

– Suullinen tarinankerronnan perinne on liittynyt vahvasti yhteisöllisyyteen. Tärkeintä näissä illoissa on kokoontua yhteen nauttimaan sanoista, sanoo Anttonen.

– Omia ajatuksia voi reflektoida yksityisesti kirjoittamalla tai niitä voi jakaa muiden kanssa keskustelemalla. Paikalle voi mainiosti tulla myös vain kuuntelemaan, hän jatkaa.

Anttonen lukee tekstejä pääasiassa suomeksi, mutta osallistujat voivat kirjoittaa ja keskustella omalla äidinkielellään. Sarjan ensimmäinen tapahtuma järjestetään tiistaina 3.10. klo 17.30. Teemana on muisti ja muistaminen samalla viikolla vietettävän Vanhustenviikon kunniaksi. Kaiken ikäiset osallistujat ovat tervetulleita mukaan.

Tiistaina 31.10. teemana on kekri ja kansanperinne, ja tiistaina 28.11. sukupolvien ketju. Tilaisuudet järjestetään pääkirjaston lavan edustalla klo 17.30. Ne ovat kaikille avoimia ja maksuttomia eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Kuuntele, kirjoita ja keskustele -illat ovat osa Kirjastotaiteilua-hanketta. Se luo porvoolaisille uusia taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen mahdollisuuksia kirjaston tiloja hyödyntämällä, ja syksyllä 2023 sanataiteen rooli on hankkeessa korostunut. Hanke jatkuu vuoden 2023 loppuun.

***

Lyssna, skriv och diskutera-kvällar där vi får njuta av ord tillsammans

På Borgå huvudbibliotek ordnas tre Lyssna, skriv och diskutera-kvällar riktade till vuxna under hösten 2023. De ger deltagarna en möjlighet att stanna upp inför olika teman genom att utnyttja de mångsidiga möjligheter ordkonsten erbjuder.

Berättaren och läraren i dramakonst Mari Anttonen läser och reciterar texter i anslutning till kvällens tema, så som poesi, prosa och utdrag från fackböcker. Deltagarna får fördjupa sig i teman via skrivövningar och diskussioner.

-Den muntliga berättartraditionen har starkt förknippats med gemenskap. Det viktigaste under de här kvällarna är att man samlas för att njuta av ord, säger Anttonen.

– Man kan reflektera över sina egna tankar privat genom att skriva ner dem eller man kan dela dem med andra genom att diskutera. Det går också bra att komma med bara för att lyssna, fortsätter hon.

Anttonen läser främst texter på finska men deltagarna kan skriva och diskutera på det egna modersmålet. Det första evenemanget i serien ordnas tisdagen den 3 oktober kl. 17.30. För att uppmärksamma Äldreveckan som ordnas samma vecka är temat minne och att minnas. Deltagare i alla åldrar är välkomna.

Tisdagen den 31 oktober är temat kekri och folktradition och tisdagen den 28 november kedjan av generationer. Evenemangen ordnas framför huvudbibliotekets scen kl. 17.30. De är avgiftsfria och öppna för alla och kräver ingen förhandsanmälan.

Lyssna, skriv och diskutera-kvällarna är en del av projektet Bibliotekskonst. Det skapar nya möjligheter för Borgåborna att delta i konst och kultur genom att man utnyttjar bibliotekets lokaler, och hösten 2023 har ordkonstens roll i projektet betonats. Projektet pågår till slutet av år 2023.

Författarbesök: När sju bröder har blivit sju systrar

Strax efter Aleksis Kivi-dagen, torsdagen den 12 oktober kl. 17.30, kommer författaren Anneli Jordahl till Borgå huvudbibliotek och berättar om sin roman Björnjägarens döttrar – en berättelse om sju systrar.

Boken är inspirerad av Aleksis Kivis roman Sju bröder och har prisats för sitt egenartade, mustiga språk. Parallellerna till Sju bröder är många, men författaren har istället placerat berättelsen i nutid, i en icke specificerad del av Finland och bytt ut bröderna till systrar.

De sju huvudpersonerna blir liksom i originalet föräldralösa och drar till skogs, drar sig undan samhället. Där fortsätter de att jaga, supa, svära och slåss, både mot samhället och med varandra: Den äldsta, Johanna, som ständigt är i luven på den yngsta och smartaste, Elga, de två tvillingparen och den religiöst lagda Simone. Det är våld, smuts, kroppslukt, svordomar – och väldigt roligt. Allt skildrat av den fiktiva hembygdsforskare som är bokens berättare.

Björnjägarens döttrar – en berättelse om sju systrar är Anneli Jordahls femte roman och har beskrivits som drastisk, modig, ohämmad och mycket originell. Den nominerades till Sveriges Radios romanpris 2023 och Augustpriset 2022.  På Aleksis Kivi-dagen 10.10 utkommer romanen på finska med titeln Karhunkaatajan tyttäret.

Anneli Jordahl är författare, litteraturkritiker och journalist. Hon bor i Sverige och har länge haft ett stort intresse för Finland och finsk kultur, redan 1999 gav hon ut en reseguide med personliga tips om Helsingfors.  Hon romandebuterade 2009 med Jag skulle vara din hund (om jag bara finge vara i din närhet) och även skrivit sakprosa och essäer, ofta på temat klass.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla. Det kan även ses på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

Bild: Kajsa Göransson

**

Kirjailijavierailu: Ei seitsemän veljestä vaan seitsemän sisarta

Heti Aleksis Kiven päivän jälkeen, torstaina 12.10. klo 17.30, kirjailija Anneli Jordahl saapuu Porvoon pääkirjastoon kertomaan kirjastaan Karhunkaatajan tyttäret.

Teos on saanut inspiraationsa Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä. Karhunkaatajan tyttärien omaperäistä, voimakasta kieltä on ylistetty, ja yhtymäkohtia Seitsemään veljekseen on paljon. Kirjailija on kuitenkin sijoittanut tarinan nykyaikaan, tarkemmin määrittelemättömään paikkaan Suomessa, ja vaihtanut veljekset sisariksi.

Kuten alkuperäisteoksessakin, seitsemän päähenkilöä jää orvoksi ja vetäytyy metsään, syrjään yhteiskunnasta. Siellä he metsästävät, ryyppäävät ja kiroilevat sekä tappelevat niin yhteiskuntaa kuin toisiaankin vastaan. Vanhin siskoista, Johanna, on jatkuvasti tukkanuottasilla nuorimman ja fiksuimman Elgan sekä kahden kaksosparin ja uskonnollisen Simonen kanssa. On väkivaltaa, likaa, kehon hajuja, kirosanoja – ja valtavan hauskaa. Tapahtumia kuvailee fiktiivinen kotiseutututkija, joka on kirjan kertojaääni.

Karhunkaatajan tyttäret on Anneli Jordahlin viides romaani ja sitä on kuvailtu karkeaksi, rohkeaksi, hillittömäksi sekä hyvin omaperäiseksi. Se on ollut Sveriges Radios romanpris -ehdokkaana vuonna 2022 ja August-ehdokkaana vuonna 2023.

Anneli Jordahl on kirjailija, kirjallisuuskriitikko ja toimittaja. Hän asuu Ruotsissa ja on jo pitkään ollut erittäin kiinnostunut Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista. Jo vuonna 1999 hän julkaisi omaleimaisia vinkkejä sisältävän matkaoppaan Helsingistä. Jordahlin esikoisromaani Jag skulle vara din hund (om jag bara finge vara i din närhet) ilmestyi 2009, ja hän on kirjoittanut myös asiaproosaa ja esseitä, joiden aiheena on usein luokka.

Tapahtuma on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.

Kuva: Kajsa Göransson

Kirjailija Vesa Haapala vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 4.10. klo 17.30. Illan aikana keskustellaan hänen teoksestaan Alexis – elämänkertomus, joka on romaani Aleksis Kiven kohtalonvuosista.

Nälkävuosien kaataessa kansaa Alexis elää Charlotta Lönnqvistin hyväntahtoisuuden varassa Fajunkarsin torpassa ja kirjoittaa vimmaisesti kirjaa seitsemästä miehestä. Hän kamppailee fyysisen ja henkisen terveytensä kanssa eikä tunnu löytävän paikkaansa maailmassa.

Vesa Haapalan rujonkaunis romaani Aleksis Kiven elämästä vuosina 1866-70 etenee päiväkirjanomaisin merkinnöin. Teos piirtää kuvan kansalliskirjailijastamme, mutta ennen kaikkea tavallisesta, vaikkakin poikkeuksellisen lahjakkaasta ja työteliäästä ihmisestä.

Haapala on kirjailija ja Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori. Tutkijana hän on perehtynyt syvällisesti Aleksis Kiven tuotantoon ja siitä tehtyyn tutkimukseen. Aleksis Kivi on yksi Suomen tutkituin kirjailija, mutta ihmisenä arvoitus. Vesa Haapalaa alkoi kiehtoa nimenomaan Aleksis Kivi hahmona.

Tämän vuoden tammikuussa ilmestynyt Alexis – elämänkertomus on fiktiivinen, mutta todentuntuinen tarina Kiven elämän ratkaisevista vuosista. Haapala nojaa vahvaan asiantuntemukseensa ja tavoittelee historiallista todentuntuisuutta, mutta täyttää aukkokohdat kirjailijan oikeudella kuvitella.

Romaani Aleksis Kivestä on myös romaani suomalaisen kirjallisuuden historiasta. Aleksis Kivi oli yksi ensimmäisiä vain suomeksi kirjoittaneita kirjailijoita, ja Seitsemää veljestä pidetään niin suomenkielisen taidekirjallisuuden kuin realistisen kansankuvauksenkin edelläkävijänä. Omana aikanaan Kivi jäi vaille laajempaa arvostusta.

Vesa Haapalan esikoisteos Vantaa ilmestyi vuonna 2007. Hän on kirjoittanut sen jälkeen lukuisia runo- ja proosateoksia. Vesa Haapalaa haastattelee kirjaston tapahtumavastaava Sanni Saarinen.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin.

***

Författarbesök av Vesa Haapala: en roman om Aleksis Kivi

Författaren Vesa Haapala besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 4 oktober kl. 17.30. Temat för kvällen är hans romanAlexis – elämänkertomus, en roman om Aleksis Kivis ödesår.

Medan hungeråren orsakar massdöd bland befolkningen lever Alexis på torpet Fanjunkars hos Charlotta Lönnqvist och skriver frenetiskt på en bok om sju bröder. Han kämpar med både fysiska och psykiska hälsoproblem och söker förgäves sin plats i livet.

Vesa Haapalas roman som rymmer såväl misär som skönhet beskriver Aleksis Kivis liv under åren 1866–70 via dagboksaktiga anteckningar. Boken tecknar en bild av vår nationalförfattare men framför allt av en vanlig, om än exceptionellt begåvad och arbetsam, människa.

Haapala är författare och universitetslektor i inhemsk litteratur vid Helsingfors universitet. Som forskare har han fördjupat sig i Aleksis Kivis produktion och forskningen kring den. Aleksis Kivi är en av de författare i Finland som varit föremål för mest forskning men som människa har han förblivit något av ett mysterium. Vesa Haapala började fascineras av Aleksis Kivi som person.

Alexis – elämänkertomus, som utkom i januari i år, är en fiktiv berättelse med verklighetsprägel om de avgörande åren i Kivis liv. Haapala stöder sig på sin starka expertis och eftersträvar historisk verklighetsprägel men fyller luckorna med författarens rätt att fantisera.

Romanen om Aleksis Kivi är också en roman om den finska litteraturhistorien. Aleksis Kivi var en av de första författarna som skrev endast på finska, och Sju bröder anses vara en föregångare både vad gäller finskspråkig konstlitteratur och realistisk folklivsskildring. Under sin livstid rönte Kivi ingen större uppskattning.

Vesa Haapalas debutverk Vantaa utkom år 2007. Han har efter det skrivit flera dikt- och prosaverk. Vesa Haapala intervjuas av Sanni Saarinen, som ansvarar för bibliotekets evenemang.

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla.

Porvoossa puhuttaa: mitä nuorille kuuluu?

Tervetuloa Porvoon pääkirjastoon keskustelemaan nuorten mielen hyvinvoinnista torstaina 21.9. klo 17 alkaen. Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Porvoon nuorisovaltuuston kanssa, ja sitä on edeltänyt valmistelevia keskusteluja nuorten itsensä kanssa. Asiantuntijoiksi paikalle on kutsuttu nuorisovaltuuston, koulutoimen ja oppilashuollon edustajia.

Joudumme liian usein lukemaan hälyttäviä uutisia nuorten tilanteesta Suomessa: uupumuksesta, masennuksesta, kiusaamisesta ja avun saamisen vaikeudesta. Mitä nuorille oikeasti kuuluu, antavatko uutiset liian synkän kuvan nuorten maailmasta? Tunnistavatko nuoret itse näitä huolenaiheita, ja miten toimii ikäryhmien välinen kommunikaatio?

Tilaisuus on osa kirjaston demokratiahanketta Porvoossa puhuttaa. Kaksikielistä keskustelua johdattelee porvoolainen monimuotoisuusvaikuttaja Allu Pyhälammi. Tilaisuudessa noudatetaan Erätauko-menetelmän periaatteita, eli kaikilla on tasavertainen mahdollisuus osallistua keskusteluun.

**

Vad bubblar i Borgå: hur står det till med de unga?

Välkommen till Borgå huvudbibliotek för att diskutera ungdomars välbefinnande torsdagen den 21 september kl. 17.00. Evenemanget arrangeras i samarbete med Borgå ungdomsfullmäktige och har föregåtts av förberedande diskussioner med ungdomarna själva. Representanter för ungdomsfullmäktige, skolväsendet och elevvården har bjudits in som experter.

Alltför ofta måste vi läsa oroväckande nyheter om ungdomars situation i Finland: om utmattning, depression, mobbning och svårigheter att få hjälp. Hur står det egentligen till med ungdomarna, ger nyheterna en alltför dyster bild av de ungas värld? Känner ungdomarna själva igen dessa bekymmer, och hur fungerar kommunikationen mellan olika åldersgrupper?

Evenemanget är en del av bibliotekets demokratiprojekt Vad bubblar i Borgå? Den tvåspråkiga debatten leds av mångfaldspåverkaren Allu Pyhälammi. Evenemanget följer Dialogpaus-metodens principer, vilket innebär att alla har samma möjligheter att delta i diskussionen.

Kirjailija Susanna Hast vierailee Porvoon pääkirjastossa tiistaina 26.9. klo 17.30. Illan aikana keskustellaan hänen Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittaneesta romaanistaan Ruumis/huoneet sekä omaelämäkerrallisen kirjoittamisen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Susanna Hastia haastattelee kirjailija Helmi Kekkonen.

Susanna Hast tutkii omakohtaisessa esikoisromaanissaan väkivallan ja trauman mekanismeja ja sitä naisia vastaan käytävää hiljaista sotaa, josta ei jää merkintöjä historiankirjoihin. Hän näyttää, miten ruumis muistaa sen mitä kieli ei aina tavoita.

Ruumis/huoneet on vimmainen, peloton ja säkenöivän älykäs todistus naisten vaientamisen historiasta ja seksuaalisen hyväksikäytön jäljistä. Hast kirjoittaa selviytymisestä, joka on seisomista muistamisen ja unohtamisen rajalla. Hän tarkastelee rikostutkijan analyyttisyydellä omaa menneisyyttään, ja purkaa samalla vallan ja väkivallan rakenteita sekä niihin liittyviä mielikuvia.

Teos voitti vuoden parhaalle suomenkieliselle esikoisteokselle myönnettävän Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022. Palkintoperusteluissa kiiteltiin Hastin kykyä liittää henkilökohtainen kokemus laajaan yhteiskunnalliseen, kirjalliseen ja filosofiseen aineistoon.

Susanna Hast työskentelee Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun taiteellisen tutkimuksen dosenttina. Hän on tutkija, kirjoittaja ja lauluntekijä. Hast on kotoisin Rovaniemeltä ja asuu Helsingissä.

Helmi Kekkonen on helsinkiläinen kirjailija, toimittaja ja feministi. Teoksissaan Kekkonen on tutkinut esimerkiksi perhesuhteita ja vanhemmuutta. Hänen romaaninsa Vieraat oli Runeberg-palkintoehdokkaana vuonna 2017 ja Olipa kerran äiti (2019) on omaelämänkerrallinen teos äitiydestä.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla

Kuva: Miikka Pirinen

***

Författarbesök: Susanna Hast

Författaren Susanna Hast besöker Borgå huvudbibliotek tisdagen den 26 september kl. 17.30. Ämnet för kvällens diskussion är hennes roman Ruumis/huoneet som vann tidningen Helsingin Sanomats litteraturpris samt vilken samhällelig betydelse det har att skriva biografiskt.

Susanna Hast undersöker i sin självbiografiska debutroman våldets och traumats mekanismer och det tysta krig som förs mot kvinnor och som inte dokumenteras i historieböckerna. Hon visar hur kroppen minns det språket inte mera når.

Ruumis/huoneet är ett rasande, omskakande och intelligent bevis på hur kvinnor tystats ned under historiens lopp och om de spår sexuellt utnyttjande lämnar. Hast skriver om överlevnad som är att stå på gränsen mellan att minnas och att glömma. Hon utforskar med en brottsutredares analytiskhet sitt eget förflutna och raserar samtidigt maktens och våldets strukturer samt de föreställningar vi har om dem.

Boken vann tidningen Helsingin Sanomats litteraturpris för bästa finskspråkiga debutverk år 2022. I prismotiveringen fäste man sig vid Hasts förmåga att kombinera en personlig upplevelse med ett vidsträckt samhälleligt, litterärt och filosofiskt material.

Susanna Hast arbetar som docent inom konstnärlig forskning på Konstuniversitetets Teaterhögskola. Hon är forskare, skribent och låtskrivare. Hast är ursprungligen från Rovaniemi men bor numera i Helsingfors.

Helmi Kekkonen är författare, journalist och feminist och bosatt i Helsingfors. I sina verk har Kekkonen forskat i bland annat familjeförhållanden och föräldraskap. Hennes roman Vieraat kandiderade för Runebergspriset år 2017 och Olipa kerran äiti (2019) är en självbiografisk bok om moderskap.

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla. Evenemanget kan även följas på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

Bild: Miikka Pirinen

Demokratiapäivä: Eroon digidystopioista

15. syyskuuta vietetään kansainvälistä demokratian päivää. Tervetuloa klo 13 alkaen Porvoon pääkirjaston suureen kokoushuoneeseen (2. kerros, lastenosaston yhteydessä) seuraamaan Sitran järjestämää seminaaria ”Eroon digidystopioista — Teknologia osallisuuden ja demokratian voimavaraksi”.

Itse seminaari järjestetään Sitran tiloissa Helsingissä ja sen pääpuhujana on Taiwanin digiministeri, digidemokratian pioneeri Audrey Tang. Kirjaston kisakatsomossa virittäydymme aiheeseen lyhyellä keskustelulla mm. Sitran roolista ja tehtävistä. Verkkolähetyksen jälkeen on aikaa vapaamuotoiselle keskustelulle.

Lue lisää Sitran seminaarista: https://www.sitra.fi/tapahtumat/eroon-digidystopioista-teknologia-osallisuuden-ja-demokratian-voimavaraksi/

**

Internationella dagen för demokrati: Avgång från digidystopierna

15 september firas den internationella dagen för demokrati. Från kl. 13.00 välkommen till Borgå huvudbiblioteks stora grupprum (andra våningen i anslutning till barnavdelningen) för att följa seminariet ”Eroon digidystopioista — Teknologia osallisuuden ja demokratian voimavaraksi” som ordnas av Sitra.

Själva seminariet hålls i Sitras lokaler i Helsingfors och huvudtalaren är Taiwans digiminister, pionjär för digital demokrati Audrey Tang. I bibliotekets evenemang stämmer vi in på ämnet med en kort diskussion, till exempel om Sitras roll och uppgifter. Efter webbsändningen kommer det att finnas tid för diskussion i fri form.

Läs mer om Sitras Seminarium: https://www.sitra.fi/tapahtumat/eroon-digidystopioista-teknologia-osallisuuden-ja-demokratian-voimavaraksi/

Augustpriset för årets fackbok 2022 tilldelades Nina van den Brink. Tisdagen den 12 september kl. 17.30 kommer hon till Borgå huvudbibliotek och berättar om sin prisvinnande bok Jag har torkat nog många golv – en biografi om Maja Ekelöf.

Maja Ekelöf arbetade som städerska när hon över en natt slog igenom som författare. I slutet 1960-talet utlyste förlaget Rabén & Sjögren en tävling om bästa politiska roman och Maja Ekelöf vann. 1970 utkom boken Rapport från en skurhink och blev en enorm framgång. Boken består av dagboksanteckningar om livet som städare, om vardagsliv, hur ekonomin ska gå ihop, resonemang om politik. Boken räknas idag som en modern klassiker inom arbetarlitteraturen.

De närmast askungeliknande omständigheterna kring bokens tillkomst är välkända: Hur Maja Ekelöf satt på nätterna och renskrev manuskriptet i smyg på olika kontor där hon städade. Prissumman som motsvarade två årslöner för den ensamförsörjande, lågbetalda fembarnsmamman.

Men vem var Maja Ekelöf bortom denna bild och hur gick det sedan för den kända författaren? Eller städaren, som hon fortsatte att tituleras i media, trots att hon efter boksuccén levde resten av sitt liv som skribent och debattör.

Nina van den Brinks biografi är den första om Maja Ekelöf, och förutom en levnadsteckning även en fräsch skildring av en tidsepok präglad av folkhemmet och vänsterrörelsen.

Ett tema i boken är de likheter Nina van den Brink finner mellan Maja Ekelöfs liv och sin mormors. Både van den Brinks mamma och mormor arbetade som städerskor, mormodern Thelma Åkerberg på busstationen i Borgå. Nina van den Brink är född i Borgå, men familjen flyttade till Sverige när hon var liten. Thelma Åkerberg och Maja Ekelöf var födda ungefär samtidigt, hade båda bara gått sex år i skolan, arbetade som städerskor och uppfostrade sina barn själva. Dessutom var de båda politiskt intresserade. Thelma Åkerberg läste Rapport från en skurhink och kände igen sig.

Jag har torkat nog många golv – en biografi om Maja Ekelöf har varit en av de mest omtalade böckerna under det här året och har även uppmärksammats stort i finsk media, trots att den inte är översatt.

Nina van den Brink är bosatt i Sverige. Hon är författare och journalist och har arbetat bland annat på Dagens Industri, Expressen och Fokus.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla. Evenemanget kan även ses på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

Bild: Anna Svanberg

**

Menestyskirja menestyskirjasta

August-palkinto vuoden 2022 parhaasta tietokirjasta myönnettiin Nina van den Brinkille. Tiistaina 12.9. klo 17.30 hän vierailee Porvoon pääkirjastossa ja kertoo palkitusta kirjastaan Jag har torkat nog många golv – en biografi om Maja Ekelöf.

Maja Ekelöf työskenteli siivoojana, kunnes hän yhdessä yössä nousi kansan tietoisuuteen kirjailijana. 1960-luvun lopussa Rabén & Sjögren -kustantamo julisti kilpailun parhaasta poliittisesta romaanista, jonka Maja Ekelöf voitti. Vuonna 1970 ilmestyi kirja Siivoojan raportti, josta tuli valtaisa menestys. Kirja koostuu päiväkirjamerkinnöistä, joiden aiheina ovat elämä siivoojana, arjen kuviot, pohdinta toimeentulosta ja mietteet politiikasta. Romaania pidetään nykyisin työläiskirjallisuuden modernina klassikkona.

Kirjan tuhkimotarinaa muistuttavat syntyvaiheet ovat hyvin tiedossa: Maja Ekelöf istui öisin salaa kirjoittamassa käsikirjoitusta puhtaaksi konttoreissa, joita hän siivosi, ja palkintosumma vastasi pienipalkkaisen viiden lapsen yksinhuoltajaäidin kahden vuoden tuloja.

Mutta kuka oikeastaan oli Maja Ekelöf, ja kuinka tunnetulle kirjailijalle sittemmin kävi? Tai siivoojalle, kuten hän yhä itseään julkisuudessa nimitti, vaikka viettikin kirjamenestyksen jälkeen loppuelämänsä kirjoittaen ja keskustellen.

Nina van den Brinkin kirjoittama elämäkerta on ensimmäinen Maja Ekelöfistä kirjoitettu. Se ei ole vain elämäkerta vaan myös raikas kuvaus aikakaudesta, jota leimaavat ajatukset kansankodista ja vasemmistoliikkeestä.

Yhtenä teemana kirjassa ovat yhtäläisyydet, joita van den Brink löysi Ekelöfin ja oman isoäitinsä elämistä. Sekä van den Brinkin äiti että isoäiti työskentelivät siivoojina, äidinäiti Thelma Åkerberg Porvoon linja-autoasemalla.  Nina van den Brink on syntynyt Porvoossa, mutta perhe muutti Ruotsiin hänen ollessaan lapsi. Thelma Åkerberg ja Maja Ekelöf syntyivät samoihin aikoihin, molemmat olivat käyneet koulua vain kuusi vuotta, molemmat työskentelivät siivoojina ja kasvattivat lapsensa yksin. Lisäksi kumpikin oli kiinnostunut politiikasta. Thelma Åkerberg luki Siivoojan raportin ja tunnisti siitä itsensä.

Jag har torkat nog många golv – en biografi om Maja Ekelöf on ollut kuluvan vuoden puhutuimpia kirjoja ja se on huomioitu laajalti myös Suomen mediassa, vaikka sitä ei ole suomennettu.

Nina van den Brink asuu Ruotsissa. Hän on kirjailija ja toimittaja ja työskennellyt muun muassa sellaisissa lehdissä kuin Dagens Industri, Expressen ja Fokus.

Tilaisuus on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, missä se on nähtävissä kahden viikon ajan.

Kuva: Anna Svanberg

Porvoon pääkirjaston lavalla nähdään nukketeatteria lauantaina 16.9. klo 10.00. Nukketeatteri Sampo esittää tuoreen tulkinnan klassikkosadusta Kolme pientä porsasta.

Tuttuun satuun pohjautuvassa nukketeatteriesityksessä on yllätyksellisiä juonenkäänteitä. Kantavat teemat ovat erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen sekä yhdessä toimimisen tärkeys ja ilo. Esityksessä kuullaan musiikkia ja katsojat saavat laulaa mukana.

Nukketeatteri Sampo on vuonna 1977 perustettu helsinkiläinen ammattinukketeatteri. Nukkejen kanssa lavalla nähdään Antero Reinistö ja Anne Lihavainen, ja esityksen on ohjannut sekä käsikirjoittanut Maija Barić.

Esitystä suositellaan yli 2-vuotiaille lapsille, mutta pienemmätkin ovat tervetulleita. Esitys kestää noin 30 minuuttia ja on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin.

**

På scenen på Borgå huvudbibliotek får vi se dockteater lördagen den 16 september kl. 10.00. Dockteatern Nukketeatteri Sampo uppträder med en färsk tolkning av den klassiska sagan Tre små grisar.

Dockteaterföreställningen, som baserar sig på den bekanta sagan, har överraskande svängar i intrigen. Bärande teman är att förstå och godkänna olikhet samt vikten och glädjen i att göra saker tillsammans. I föreställningen ingår musik och publiken får sjunga med.

Nukketeatteri Sampo är en professionell dockteater som grundades i Helsingfors 1977.  På scenen tillsammans med dockorna får vi se Antero Reinistö och Anne Lihavainen medan Maija Barić har regisserat och skrivit manus till föreställningen.

Rekommenderad ålder är 2 år och uppåt men även yngre barn är välkomna. Föreställningen tar cirka 30 minuter, den är på finska, gratis och öppen för alla.

Saara Turunen, E.L. Karhu ja Riikka Pelo:

Suurteoksia – keskustelua elämän mullistaneista kirjoista

Porvoon pääkirjastossa keskustellaan elämän mullistaneista kirjoista tiistaina 5.9. klo 17.30. Keskustelussa ovat mukana Suurteoksia -antologiat toimittanut kirjailija ja teatterintekijä Saara Turunen sekä antologian ensimmäiseen osaan kirjoittanut kirjailija Riikka Pelo ja toiseen osaan kirjoittanut kirjailija. L. Karhu. Ennakkotiedotuksesta poiketen Riikka Pulkkinen on estynyt osallistumasta tilaisuuteen.

Suurteoksia -antologiat ovat syntynyt vastakirjoituksena perinteisille klassikkolistoille. Kiinnostavat kirjailijat kertovat oivaltavien esseiden kautta itselleen merkityksellisestä teoksesta, joka on vavisuttanut, vaikuttanut ja jättänyt jäljen.

Suurteoksia ilmestyi toukokuussa 2021 ja Suurteoksia II toukokuussa 2023. Antologiat ovat paitsi puhetta kirjallisuudesta ja elämästä myös löytöretkiä kirjojen maailmaan: ne johdattavat yhä uusien tekstien äärelle ja sytyttävät halun uppoutua niihin kaikkiin.

Illan vieraat eivät tällä kertaa puhu omista teoksistaan, vaan henkilökohtaisista suurteoksistaan, jotka ovat muuttaneet heitä kirjailijoina ja ihmisinä. Suurteoksia -antologiat ovat myös ylistyksiä kirjallisuuden kyvylle muovata meitä ihmisinä.

Antologiat toimittanut Saara Turunen on palkittu kirjailija ja teatterintekijä. Turunen on tullut tunnetuksi paitsi romaaneistaan Rakkaudenhirviö, Sivuhenkilö ja Järjettömiä asioita, myös työstään teatterin parissa.  Hänen näytelmiään on käännetty lukuisille kielille ja esitetty ympäri maailmaa.

E. L. Karhu on yksi sukupolvensa merkittävimmistä näytelmäkirjailijoista. Hänen teoksiaan on esitetty Suomen eturivin teattereissa kuten Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa ja Teatteri Takomossa ja käännetty seitsemälle eri kielelle. Esikoisromaani Veljelleni oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana vuonna 2021.

Riikka Pelo on palkittu helsinkiläinen kirjailija, joka asuu osan vuodesta Porvoossa. Hänen esikoisromaaninsa Taivaankantaja palkittiin Tiiliskivi-palkinnolla vuonna 2006 ja Jokapäiväinen elämämme voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2013. Pelo on Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelman professori.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.

***

Saara Turunen, E.L. Karhu och Riikka Pelo:

Suurteoksia – ett samtal om böcker som skakar om

Välkomna till Borgå huvudbibliotek tisdagen den 5 september kl. 17.30, till ett samtal om böcker som vänder upp och ned på livet. I samtalet deltar Saara Turunen som är författare och teaterarbetare och en av redaktörerna till antologin Suurteoksia II, författaren Riikka Pelo, som har bidragit till den första delen och författaren E. L. Karhu som har bidragit till del 2. Riikka Pulkkinen, vars deltagande tidigare har utannonserats, är tyvärr förhindrad att delta.

Suurteoksia-antologiernahar skapats som en motskrift mot traditionella klassikerlistor. I de ypperliga essäerna berättar författarna om verk som har haft stor betydelse för dem själva; som har skakat om, påverkat och lämnat spår.

Suurteoksia kom ut i maj 2021 och Suurteoksia II i maj 2023. Antologiernas texter är förutom ett samtal om litteratur och om livet även en upptäcktsfärd i böckernas värld: De leder vidare till nya texter och väcker lusten att fördjupa sig i dem alla.

Kvällens gäster pratar den här gången inte om sina egna verk utan om böcker som har betytt mycket för dem, verk som har påverkat dem som författare och som människor. Suurteoksia-antologierna är även en hyllning till litteraturens förmåga att forma oss som människor.

Saara Tururen, som är en av redaktörerna till antologierna, är prisbelönt författare och teaterarbetare. Turunen har blivit känd för sina romaner Rakkaudenhirviö, Sivuhenkilö (på svenska Sidopersonen i översättning av Malin Kivelä) och Järjettömiä asioita men även för sitt arbete inom teater. Hennes pjäser är översatta till otaliga språk och spelas runt om i världen.

E.L. Karhu är en av de viktigaste dramatikerna i sin generation. Hennes verk spelas på de allra främsta teatrarna såsom Nationalteatern, Tampereen Työväen Teatteri och Teatteri Takomo och är översatta till sju olika språk. Hennes debutroman Veljelleni var en av kandidaterna till Helsingin Sanomats litteraturpris 2021.

Den prisbelönta författaren Riikka Pelo kommer från Helsingfors men bor delar av året i Borgå. Hennes debutroman Taivaankantaja belönades med Tiiliskivi-priset 2006 och Jokapäiväinen elämämme vann Finlandiapriset 2013. Pelo arbetar som professor inom Konstuniversitetets magisterprogram i skrivande.

Evenemanget är på finska, kostnadsfritt och öppet för alla. Evenemanget kan även följas på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

---