Kirjailija Marja Kyllönen vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 26.4. klo 17.30. Illan aikana keskustellaan hänen teoksestaan Vainajaiset, joka voitti tänä vuonna Runeberg-palkinnon.

Ensin on ilo, sitten ujo rakkaus, harvinaiset vieraat umpimielisellä seudulla. Jo kohta Inarin ja Raunon onni alkaa lakastua, kun jokin kammottava pyrkii väkisin osaksi tarinaa.

Vainajaiset on tarina lapsettomuudesta ja sen seurauksista, sukupolvien ketjusta ja selittämättömistä voimista. Se kertoo perheeksi kasvamisen vaikeudesta ja siitä, miten ihmisen käy, kun kaivattu täyttymys aina vain lykkääntyy.

Vainajaiset on hurja ja hyytävä, mutta samalla kaunis kertomus pahuudesta, osattomuudesta ja toivosta. Kyllösen omaperäinen kieli leimuaa vahvana ja muodostaa omalakisen maailmansa. Siinä kaikuu mystiikka, kansanrunous ja Kainuun murre.

Kyllösen kieli onkin kerännyt erityistä ylistystä. Runeberg-palkintoraadin jäsen Vesa Rantama kuvaili Vainajaisia palkintopuheessaan upeaksi teokseksi, joka käyttää suomen kielen koko potentiaalia maailmansa luomiseen.

Marja Kyllönen on Kajaanista kotoisin oleva, nykyisin Tampereella asuva kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Lyijyuuma voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkinnon vuonna 1997, ja Rikot sai kiittävät arviot vuonna 2001. Vainajaiset on Kyllösen kolmas, hartaasti odotettu romaani.

Vainajaiset voitti sekä Runeberg-palkinnon että Varjo-Runeberg-palkinnon, joka annetaan yleisön suosikille. Teos oli myös Finlandia-ehdokkaana. Marja Kyllöstä haastattelee tapahtumista vastaava kirjastonhoitaja Sanni Saarinen.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Yleisö saa osallistua keskusteluun. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.

Kuva: Annina Mannila

***

Författarbesök: Marja Kyllönen om boken Vainajaiset

Författaren Marja Kyllönen besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 26 april kl. 17.30. Under kvällen diskuteras hennes verk Vainajaiset, som vann Runebergspriset i år.

Först har vi glädje, sen en blyg kärlek, sällsynta gäster i den otillgängliga trakten. Det tar inte länge så börjar Inaris och Raunos lycka falna, som om något fasansfullt letade sig in i berättelsen.

Vainajaiset är en berättelse om barnlöshet och dess följder, om en kedja av generationer och om oförklarliga krafter. Den berättar om svårigheterna med att växa till en familj och om hur det går för en människa när en efterlängtad uppfyllelse ständigt skjuts framåt.

Vainajaiset är en häftig och gastkramande men samtidigt vacker berättelse om ondska, lottlöshet och hopp. Kyllönens särpräglade språk gnistrar starkt och skapar en värld med egna lagar. Det ekar av mystik, folkdiktning och dialekt.

Kyllönen har fått speciellt mycket beröm för just sitt språk. Vesa Rantama som satt i juryn som utsåg Runebergsprisvinnaren beskrev i sitt tal Vainajaiset som ett strålande verk som använder hela potentialen i det finska språket för att skapa sin värld.

Marja Kyllönen bor numera i Tammerfors men kommer ursprungligen från Kajana. Hennes debutverk Lyijyuuma vann Helsingin Sanomats pris för bästa debutverk 1997, och Rikot fick fina recensioner år 2001. Vainajaiset är Kyllönens tredje, högt efterlängtade roman.

Vainajaiset vann inte bara Runebergspriset utan också Skugg-Runebergspriset, som ges till publikens favorit. Dessutom var den nominerad till Finlandiapriset. Marja Kyllönen intervjuas av Sanni Saarinen, bibliotekarie med ansvar för evenemang.

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla. Publiken får delta i diskussionen. Evenemanget kan även följas på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

Bild: Annina Mannila

Teater Kojan på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 20 april kl. 17.30 som en del av barnlitteraturfestivalen Sana-Ord.

Den interaktiva föreställningen baserar sig på Gunilla Bergströms klassiska bok med samma namn. Det är morgon och Alfons Åberg ska i väg till dagiset. Pappa vill att Alfons ska skynda på, men Alfons har annat att tänka på.

Raska på, Alfons Åberg är en fysiskt finurlig och interaktiv föreställning om lek, fantasi och om att ha all tid i världen, fast ändå inte.

Föreställningen räcker 25 minuter och riktar sig till barn i åldern 2-6 år. Föreställningen är på svenska, gratis och öppen för alla.

Borgå stadsbibliotek ordnar barnlitteraturfestivalen Sana-Ord tillsammans med Sibbo bibliotek, Kulturhuset Grand och Kulturhuset Lilla Villan 15-22.4.2023. Under festivalen ordnar alla arrangörer många olika program med anknytning till barnlitteratur.

**

Teatteri Kojan esiintyy Porvoon pääkirjastossa torstaina 20.4. kello 17.30 osana Sana-Ord lastenkirjallisuusfestivaalia. Illan aikana nähdään esitys Raska på, Alfons Åberg.

Vuorovaikutteinen esitys perustuu Gunilla Bergströmin samannimiseen klassikkokirjaan. On aamu, ja Alfonsin on lähdettävä päiväkotiin. Isä toivoo Alfonsin kiiruhtavan, mutta Alfonsilla on muuta mielessä.

Raska på, Alfons Åberg on veikeä ja interaktiivinen esitys leikistä, mielikuvituksesta ja siitä, miten meillä on kaikki aika maailmassa, muttei kuitenkaan ole. 

Esityksen kesto on 25 minuuttia ja se on suunnattu erityisesti 2-6 -vuotiaille lapsille. Ruotsinkielinen esitys on maksuton ja kaikille avoin. Teater Kojan on kaksikielinen, kiertävä lasten- ja nuortenteatteri Turunmaalta.

Porvoon kaupunginkirjasto järjestää lasten kirjallisuusfestivaali Sana-Ordin yhteistyössä Sipoon kirjaston, Kulttuuritalo Grandin ja Kulttuuritalo Lilla Villanin kanssa 15.-22.4.2023. Festivaalin aikana kaikki toimijat tarjoavat runsaasti lastenkirjallisuuteen liittyvää ohjelmaa.

Porvoon pääkirjastossa keskustellaan teollisesta eläintuotannosta keskiviikkona 19.4. klo 17.30. Keskustelemassa on joukko tutkijoita, jotka ovat kirjoittaneet Taija Kaarlenkasken ja Otto Latvan toimittamaan artikkelikokoelmaan Tunteva tuote – Kuinka eläimistä tuli osa teollista tuotantoa? (Vastapaino, 2022).

Tilaisuudessa pohditaan, mikä oikeastaan on tuotantoeläin ja millaista eläinten tehotuotanto on nykyisin. Millainen on eläin, joka on yhteiskunnassamme tuntevan tuotteen asemassa?

Tuotantoeläinten olosuhteet ja teollisen eläintuotannon oikeutus ovat nousseet merkittäviksi yhteiskunnallisiksi kysymyksiksi 2020-luvulla. Vaikka eläintuotannosta puhutaan, emme silti tiedä paljoakaan sen lähihistoriasta tai eläinteollisuuden teknologisoitumisesta.

Taija Kaarlenkaski (FT, dosentti) on kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen eläintutkimukseen erikoistunut perinteentutkija. Hän on perehtynyt erityisesti ihmisten ja nautojen suhteisiin sekä suomalaisen lypsykarjanhoidon historiaan. Kaarlenkaski toimii akatemiatutkijana Itä-Suomen yliopistossa Karjalan tutkimuslaitoksella ja käsittelee tutkimushankkeessaan maidon merkitysten muuttumista Suomessa 1950-luvulta nykypäivään.

Ate Tervonen on väitöskirjatutkija Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksensa käsittelee elävän koiran kulttuurista tuottamista: sitä, miten ihmiskulttuuri sekä erilaiset tekstit ja niihin liittyvä tulkinta vaikuttavat siihen, mitä koirat ovat ja millaisiksi ne muotoutuvat.

Sanna Karhu (FT, VTM) on filosofi ja tutkijatohtori Helsingin yliopistossa. Hänen työnsä käsittelee kriittisen eläintutkimuksen lisäksi feminististä ja poliittista filosofiaa, ympäristöfilosofiaa ja queer-teoriaa.

Tiina Ollila (FM) on väitöskirjatutkija Turun yliopistossa. Hän käsittelee väitöskirjassaan tuotannossa pidettävien eläinten teurastukseen liittyviä käytänteitä, diskursseja ja affekteja.

Keskustelutilaisuus järjestetään yhteistyössä Porvoonseudun Maan ystävien kanssa. Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.

Skulle det smaka med en fikonmunk?

Mat från 1700- och 1800-talet är kvällens tema på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 13 april kl. 17.30. Biblioteket gästas av historikerna Maren Jonasson och Märtha Norrback, som tillsammans med Sebastian Köhler står bakom Svenska litteratursällskapets nya webbplats Historiska recept, med drygt tusen recept om allt från matlagning till huskurer.

På historiskarecept.sls.fi är sex finländska recepthandskrifter från 1700- och 1800-talen publicerade, bland annat Hushållsbok från Stensböle gård i Borgå. Webbplatsen har ett omfattande ämnesordsregister, som gör det möjligt att söka fram recept som innehåller till exempel citron, gädda, ättika eller koschenill. Det ålderdomliga språket har moderniserats så att det ska gå lätt att läsa i recept- och hushållsböckerna. Det går att växla mellan tre visningsalternativ: faksimilbild, transkription och lästext. Webbplatsen öppnades i november 2022.

På webbplatsen finns också en fördjupande artikel av Märtha Norrback, där hon placerar in de finländska mattraditionerna, hushållsböckerna och recepten i ett idéhistoriskt sammanhang. Märtha Norrback har tidigare gett ut boken Hushållsbok för Stensböle gård. Recept, råd och huskurer från 1700-talet.

Maren Jonasson är jag är fil.mag, redaktör vid Svenska litteratursällskapet i Finland och bosatt i Borgå.

Märtha Norrback är historiker och chef för Mannerheim-museet i Helsingfors.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla. Evenemanget kan även ses på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

***

Maistuisiko viikunamunkki?

Porvoon pääkirjastossa keskustellaan 1700- ja 1800-lukujen ruoasta torstaina 13. huhtikuuta klo 17.30. Vierailijoina ovat historioitsijat Maren Jonasson ja Märtha Norrback. He ovat yhdessä Sebastian Köhlerin kanssa luoneet Svenska litteratursällskapetin julkaiseman sivuston Historiska recept, joka sisältää yli tuhat reseptiä ja kotikonstia.

Historiskarecept.sls.fi-sivustolla on julkaistu kuusi suomalaista reseptikäsikirjoitusta 1700- ja 1800-luvuilta, muun muassa Porvoosta peräisin oleva Hushållsbok från Stensböle gård. Laajan aihesanarekisterin avulla sivustolta voi hakea reseptejä, jotka sisältävät vaikkapa sitruunaa, haukea, etikkaa tai karmiinia. Reseptikirjojen vanhahtavaa kieltä on uudistettu siten, että sitä on helpompi lukea. Valita voi kolmen eri vaihtoehdon väliltä: voi tarkastella näköispainosta, käsikirjoitusta tai tekstiä. Sivusto avattiin marraskuussa 2022.

Sivustolla on myös Märtha Norrbackin kirjoittama syventävä artikkeli, jossa hän asettaa suomalaiset ruokaperinteet, kotitalouskirjat ja reseptit ideahistorialliseen kontekstiin. Norrbackilta on ilmestynyt aiemmin Hushållsbok för Stensböle gård. Recept, råd och huskurer från 1700-talet.

Maren Jonasson on filosofian maisteri ja toimittaja Svenska litteratursällskapet i Finlandissa. Hän asuu Porvoossa.

Porvoon pääkirjastossa juhlistetaan lastenkirjallisuutta monipuolisen ja iloisen ohjelman merkeissä lauantaina 22.4. kello 10-13. Päivä on osa Porvoossa ja Sipoossa vietettävää lastenkirjallisuusfestivaali Sana-Ordia.

Päivä alkaa kello 10-11 Mahtavat matkat -teemaisella satutuokiolla. Lastenkirjaston henkilökunta lukee satuja suomeksi ja ruotsiksi matkalaukusta täynnä kertomuksia!

Kirjastotaiteilija Mari Anttonen ohjaa koko perheen tarinallisen työpajan kello 11-13. Työpajassa tutustutaan erilaisiin tapoihin kokea tarinoiden ja satujen taikaa, ja lähdetään matkalle niiden siivittämänä.

Mari Anttonen on sanataideohjaaja, draamataiteen opettaja ja kirjallisuusterapeutti. Kaiken ikäiset lapset voivat osallistua työpajaan, alle 7-vuotiaat yhdessä aikuisen kanssa. Lastenkirjastossa järjestettäviin satutuokioon ja työpajaan voi tulla hetkeksi tai koko ajaksi ja osallistua voi suomeksi, ruotsiksi ja työpajaan myös englanniksi.

Koko perheen kirjailijavierailu

Kirjailija Roope Lipasti esiintyy pääkirjaston lavalla kello 11.00.  Hän voitti teoksellaan Palavan kaupungin lapset vuoden 2023 Runeberg Junior -kirjallisuuspalkinnon. Teos on jännittävä, historiallinen lastenromaani Turun palosta sekä ystävyydestä, eri taustoista tulevien lasten elämästä ja ystävien rohkeudesta.

Roope Lipasti on neljän lapsen isä, toimittaja ja kirjailija. Hän on kirjoittanut niin aikuisille kuin lapsille. Suomenkielisen kirjailijavierailun aikana hän kertoo mukaansatempaavasti ja koko perheelle sopivalla tavalla kirjailijan työstä ja teostensa synnystä. Lipasti kannustaa erityisesti lapsia miettimään hyviä kysymyksiä kirjailijalle.

Kello 12 lavalla nähdään Hindhår skolanin ukrainalaisten oppilaiden kaksi pientä teatteriesitystä Lapanen (ukrainaksi) ja Haren och sköldpaddan (ruotsiksi).

Päivän aikana kirjastossa on hauskoja lastenkirjallisuuteen liittyviä kilpailuja, arvontoja ja kirjanäyttelyitä.

Porvoon kaupunginkirjasto järjestää Sana-Ord lastenkirjallisuusfestivaalin yhteistyössä Sipoon kirjaston, Kulttuuritalo Lilla Villanin ja Kulttuuritalo Grandin kanssa. Jokainen toimija nostaa lastenkirjallisuutta esiin festivaaliviikoon aikana.

***

Barnlitteraturens lördag

På Borgå huvudbibliotek firar vi barnlitteraturen med ett mångsidigt och roligt program
lördagen den 22 april kl. 10-13. Dagen är en del av barnlitteraturfestivalen Sana-Ord som arrangeras i Borgå och Sibbo.

Dagen inleds kl.10-11 med sagor kring temat Roliga resor. Barnavdelningens personal läser sagor på finska och svenska med kappsäcken fylld av berättelser!

Bibliotekskonstnär Mari Anttonen leder en berättelseverkstad för hela familjen kl. 11-13. I verkstaden kan man bekanta sig med olika sätt att uppleva magin i berättelser och sagor och bege sig ut på resor på magins vingar.

Mari Anttonen är ordkonstledare, dramakonst och litteraturterapiledaren. Barn i alla åldrar kan delta i verkstaden, barn under 7 år i sällskap med en vuxen.

Man kan delta i sagostunden och verkstaden på barnbiblioteket bara en stund eller hela tiden på svenska, finska och i verkstaden även på engelska.

Författarbesök för hela familjen

Författaren Roope Lipasti uppträder på huvudbibliotekets scen kl. 11.00.  Han fick Runeberg Junior-priset år 2023 för sin bok Palavan kaupungin lapset. Verket är en spännande, historisk barnroman om Åbo brand och om vänskap, barn från olika bakgrund och vännernas mod.

Roppe Lipasti är fyrabarnsfar, journalist och författare. Han har skrivit både för barn och vuxna. Under det finskspråkiga författarbesöket berättar han om sitt arbete som författare och om hur hans verk blivit till på ett roligt sätt som lämpar sig för hela familjen. Lipasti uppmuntrar speciellt alla barn att fundera ut bra frågor till författaren.

Kl. 12 blir det teaterföreställning på scenen med ukrainska elever från Hindhår skola. De uppför två små pjäser, Vanten (på ukrainska) och Haren och sköldpaddan (på svenska).

Under dagen kan man delta i roliga tävlingar med barnlitteraturtema och bekanta sig med olika bokutställningar på biblioteket.

Porvoon pääkirjaston vitriinissä on esillä kuvataiteilija Cia Karlssonin käsin sidottuja kirjoja, rasioita ja lautapelejä 3.-29.4.2023. Mukana on näyttely- ja tilaustöitä sekä tekijän omia luonnos-, uni-, muisti- ja työpäiväkirjoja vuosilta 1993–2023. 

Runorasiat ovat syntyneet suomalaisten runoilijoiden kuten Juhani Ahvenjärven, Pentti Holapan ja Jyrki Kiiskisen tekstien innoittamina. Lautapelit on toteutettu Heini Lehväslaihon valokuvista.

Käsikirjoista välittyy tekijän asenne työhönsä: kunnioitus tekstiä ja vanhaa käsityöläisperinnettä kohtaan. 

Cia Karlsson on helsinkiläinen Vapaasta taidekoulusta 2001 valmistunut kuvataiteilija. Tällä hetkellä hän täydentää taideopintojaan Lappeenrannan ammattikorkeakoulussa julkisen taiteen linjalla.

Karlsson on tavattavissa teostensa äärellä keskiviikkona 12.4. klo 17-19.

***

Bildkonstnären Cia Karlsson ställer ut handgjorda böcker, skrin och brädspel i vitrinen i Borgå huvudbibliotek 3–29 april. Utställningen omfattar utställnings- och beställningsarbeten samt konstnärens egna skiss- dröm-, minnes- och arbetsdagböcker från åren 1993–2023.

Diktskrinen har fått sin inspiration av texter skrivna av finska poeter, så som Juhani Ahvenjärvi, Pentti Holappa och Jyrki Kiiskinen. Brädspelen har skapats av Heini Lehväslaihos fotografier.

De handgjorda böckerna ger en bild av hur konstnären förhåller sig till sitt arbete: med respekt för texten och den gamla hantverkstraditionen.

Cia Karlsson är bildkonstnär och har utexaminerats från Fria konstskolan 2021. För tillfället kompletterar hon sina konststudier i Villmanstrands yrkeshögskola på linjen för offentlig konst.

Karlsson kan träffas vid utställningen på onsdag 12.4 kl. 17–19.

Koululaisten avoimet tarina-iltapäivät kokoontuvat joka keskiviikko (lukuun ottamatta 19.4. ja 17.5.) kello 14-16 pääkirjaston lastenkirjastossa. Tarina-iltapäiviä ohjaa kirjastotaiteilija Mari Anttonen, joka on sanataideohjaaja ja draamataiteen opettaja.

Mari kokeilee lasten kanssa erilaisia tapoja nauttia sanoista ja kertomuksista. Tarina-iltapäivien aikana kerrotaan, keksitään ja kuunnellaan kertomuksia. Kertomiseen yhdistetään muuta luovaa tekemistä: suosikkisadun pohjalta tehdään muovailuvahasta hahmo tai kirjoittamaan lähdetään esimerkiksi musiikin inspiroimana.

Tarina-iltapäiviin voi osallistua kerran tai koko kevään, ja mukaan voi tulla hetkeksi tai koko ajaksi. Iltapäivät on suunnattu ensisijaisesti ala-asteikäisille lapsille. Mukaan tullakseen ei tarvita aiempaa kokemusta sanataiteesta. Työpajoihin voi osallistua suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tarinailtapäivät on kaikille avoimia ja maksuttomia.

Sanataidetyöpajoissa vahvistetaan lapsen ilmaisukykyä ja luovuutta. Lukeminen ja tarinoiden kuuntelu vahvistavat lasten tunneälyä, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja sekä parantavat keskittymiskykyä ja muistia.

Tarinoiden lukeminen yhdessä lisää osallisuuden kokemusta ja vähentää syrjäytymisriskiä. Kertomusten avulla voi käsitellä turvallisesti hämmentäviä asioita ja tunteita.

***

Varje onsdag kl. 14–16 är det öppna berättelseeftermiddagar för barn på huvudbibliotekets barnbibliotek. Berättelseeftermiddagarna leds av ordkonstledare och dramapedagog Mari Anttonen.

Anttonen provar tillsammans med barnen på olika sätt att njuta av ord och berättelser. Under berättelseeftermiddagarna berättar deltagarna berättelser, lyssnar på berättelser, funderar ut berättelser. Berättandet kombineras också med andra typer av skapande, som att göra figurer av modellera utifrån en favoritsaga eller låta skrivandet inspireras av musik.

Man kan delta en gång eller alla gångerna i berättelseeftermiddagarna, en stund eller hela eftermiddagen. Aktiviteten riktar sig i första hand till barn i lågstadieåldern. Man behöver inte ha hållit på med ordkonst tidigare för att delta. Man kan delta i verkstaden på finska, svenska och engelska. Berättelseeftermiddagarna är kostnadsfria och öppna för alla.

I ordkonstverkstäderna stärks barnets uttrycksförmåga och kreativitet. Det samma gäller förstås vuxna. Berättelserna är fönster mot världen och vårt ordförråd, vår förståelse och världsbild utvecklas under hela livet.

Att läsa och lyssna till berättelser stärker barnets emotionella begåvning, förmåga till empati och sociala färdigheter och förbättrar koncentrationsförmågan och minnet.

Att läsa berättelser tillsammans stärker känslan av samhörighet och minskar risken för utanförskap. Med hjälp av berättelserna kan man på ett tryggt sätt bearbeta de mest omtumlande företeelser och känslor.

Koululaisten avoimet tarina-iltapäivät kokoontuvat joka keskiviikko (lukuun ottamatta 19.4. ja 17.5.) kello 14-16 pääkirjaston lastenkirjastossa. Tarina-iltapäiviä ohjaa kirjastotaiteilija Mari Anttonen, joka on sanataideohjaaja ja draamataiteen opettaja.

Mari kokeilee lasten kanssa erilaisia tapoja nauttia sanoista ja kertomuksista. Tarina-iltapäivien aikana kerrotaan, keksitään ja kuunnellaan kertomuksia. Kertomiseen yhdistetään muuta luovaa tekemistä: suosikkisadun pohjalta tehdään muovailuvahasta hahmo tai kirjoittamaan lähdetään esimerkiksi musiikin inspiroimana.

Tarina-iltapäiviin voi osallistua kerran tai koko kevään, ja mukaan voi tulla hetkeksi tai koko ajaksi. Iltapäivät on suunnattu ensisijaisesti ala-asteikäisille lapsille. Mukaan tullakseen ei tarvita aiempaa kokemusta sanataiteesta. Työpajoihin voi osallistua suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tarinailtapäivät on kaikille avoimia ja maksuttomia.

Sanataidetyöpajoissa vahvistetaan lapsen ilmaisukykyä ja luovuutta. Lukeminen ja tarinoiden kuuntelu vahvistavat lasten tunneälyä, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja sekä parantavat keskittymiskykyä ja muistia.

Tarinoiden lukeminen yhdessä lisää osallisuuden kokemusta ja vähentää syrjäytymisriskiä. Kertomusten avulla voi käsitellä turvallisesti hämmentäviä asioita ja tunteita.

***

Varje onsdag kl. 14–16 är det öppna berättelseeftermiddagar för barn på huvudbibliotekets barnbibliotek. Berättelseeftermiddagarna leds av ordkonstledare och dramapedagog Mari Anttonen.

Anttonen provar tillsammans med barnen på olika sätt att njuta av ord och berättelser. Under berättelseeftermiddagarna berättar deltagarna berättelser, lyssnar på berättelser, funderar ut berättelser. Berättandet kombineras också med andra typer av skapande, som att göra figurer av modellera utifrån en favoritsaga eller låta skrivandet inspireras av musik.

Man kan delta en gång eller alla gångerna i berättelseeftermiddagarna, en stund eller hela eftermiddagen. Aktiviteten riktar sig i första hand till barn i lågstadieåldern. Man behöver inte ha hållit på med ordkonst tidigare för att delta. Man kan delta i verkstaden på finska, svenska och engelska. Berättelseeftermiddagarna är kostnadsfria och öppna för alla.

I ordkonstverkstäderna stärks barnets uttrycksförmåga och kreativitet. Det samma gäller förstås vuxna. Berättelserna är fönster mot världen och vårt ordförråd, vår förståelse och världsbild utvecklas under hela livet.

Att läsa och lyssna till berättelser stärker barnets emotionella begåvning, förmåga till empati och sociala färdigheter och förbättrar koncentrationsförmågan och minnet.

Att läsa berättelser tillsammans stärker känslan av samhörighet och minskar risken för utanförskap. Med hjälp av berättelserna kan man på ett tryggt sätt bearbeta de mest omtumlande företeelser och känslor.

Koululaisten avoimet tarina-iltapäivät kokoontuvat joka keskiviikko (lukuun ottamatta 19.4. ja 17.5.) kello 14-16 pääkirjaston lastenkirjastossa. Tarina-iltapäiviä ohjaa kirjastotaiteilija Mari Anttonen, joka on sanataideohjaaja ja draamataiteen opettaja.

Mari kokeilee lasten kanssa erilaisia tapoja nauttia sanoista ja kertomuksista. Tarina-iltapäivien aikana kerrotaan, keksitään ja kuunnellaan kertomuksia. Kertomiseen yhdistetään muuta luovaa tekemistä: suosikkisadun pohjalta tehdään muovailuvahasta hahmo tai kirjoittamaan lähdetään esimerkiksi musiikin inspiroimana.

Tarina-iltapäiviin voi osallistua kerran tai koko kevään, ja mukaan voi tulla hetkeksi tai koko ajaksi. Iltapäivät on suunnattu ensisijaisesti ala-asteikäisille lapsille. Mukaan tullakseen ei tarvita aiempaa kokemusta sanataiteesta. Työpajoihin voi osallistua suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tarinailtapäivät on kaikille avoimia ja maksuttomia.

Sanataidetyöpajoissa vahvistetaan lapsen ilmaisukykyä ja luovuutta. Lukeminen ja tarinoiden kuuntelu vahvistavat lasten tunneälyä, myötäelämisen kykyä ja sosiaalisia taitoja sekä parantavat keskittymiskykyä ja muistia.

Tarinoiden lukeminen yhdessä lisää osallisuuden kokemusta ja vähentää syrjäytymisriskiä. Kertomusten avulla voi käsitellä turvallisesti hämmentäviä asioita ja tunteita.

***

Varje onsdag kl. 14–16 är det öppna berättelseeftermiddagar för barn på huvudbibliotekets barnbibliotek. Berättelseeftermiddagarna leds av ordkonstledare och dramapedagog Mari Anttonen.

Anttonen provar tillsammans med barnen på olika sätt att njuta av ord och berättelser. Under berättelseeftermiddagarna berättar deltagarna berättelser, lyssnar på berättelser, funderar ut berättelser. Berättandet kombineras också med andra typer av skapande, som att göra figurer av modellera utifrån en favoritsaga eller låta skrivandet inspireras av musik.

Man kan delta en gång eller alla gångerna i berättelseeftermiddagarna, en stund eller hela eftermiddagen. Aktiviteten riktar sig i första hand till barn i lågstadieåldern. Man behöver inte ha hållit på med ordkonst tidigare för att delta. Man kan delta i verkstaden på finska, svenska och engelska. Berättelseeftermiddagarna är kostnadsfria och öppna för alla.

I ordkonstverkstäderna stärks barnets uttrycksförmåga och kreativitet. Det samma gäller förstås vuxna. Berättelserna är fönster mot världen och vårt ordförråd, vår förståelse och världsbild utvecklas under hela livet.

Att läsa och lyssna till berättelser stärker barnets emotionella begåvning, förmåga till empati och sociala färdigheter och förbättrar koncentrationsförmågan och minnet.

Att läsa berättelser tillsammans stärker känslan av samhörighet och minskar risken för utanförskap. Med hjälp av berättelserna kan man på ett tryggt sätt bearbeta de mest omtumlande företeelser och känslor.