Porvoon pääkirjaston Isossa salissa on esillä Kenneth Walleniuksen Avaruusajatuksia ja Anna-Stina Helanderin Kukkia ja keppareita -sarjakuvateosten kuvitusnäyttely 2.-28.2.2024. Sarjakuvakirjat on tehty osana Hei muuten! -sarjakuvahanketta. Näyttelyssä on esillä kuvitusten originaaleja.

Hanketta on ohjannut sarjakuvataiteilija Miissa Rantanen ja sitä on rahoittanut Koneen Säätiö. Hankkeeseen valittiin mukaan kahdeksan erityistä tukea tarvitsevaa taiteilijaa eri puolilta Suomea, ja hankkeen teokset julkaistaan Erityisesti-sarjakuvajulkaisusarjassa.

– Hanke luo monipuolisempaa sarjakuvakenttää Suomeen. Sarjakuvaa tekeviä erityistä tukea tarvitsevia taitelijoita on paljon, ja heidän tarinoidensa sisältö on kutkuttavaa ja joskus kokonaan ennennäkemätöntä, mutta silti he jäävät helposti sarjakuvakentän ulkopuolelle, kertoo Rantanen.

Porvoosta mukaan kutsuttiin Kenneth Wallenius ja Anna-Stina Helander. He ovat työskennelleet tuettua taidetoimintaa järjestävässä Ateljee Eivorissa Taidetehtaalla, jossa taideohjaajana toimii Nelli Nio. Teosten piirustustöitä on tehty syyskuusta 2022 joulukuuhun 2023.

Kenneth Walleniuksen sarjakuvakirja Avaruusajatuksia kertoo astronauttien seikkailusta kuussa. Astronautit tekevät kuun pinnalla tutkimuksia ja tapaavat siellä esimerkiksi avaruuskissan. Walleniuksen taidokkaat piirrokset on tehty puuväreillä ja hahmojen ääriviivoissa on käytetty tussia. 

Anna-Stina Helanderin värikäs kirja Kukkia ja keppareita on kurkistus Helanderin omintakeiseen maailmaan, jossa esimerkiksi keppihevoset, kissat, koirat, sienet ja hyönteiset asustavat kukkien ympäröimänä. Iloiset piirrokset on tehty tusseilla ja puuväreillä.

– Tämä on poikkeuksellisen hieno hanke. Taiteilijoille tämä on ollut upea mahdollisuus syventyä sarjakuvaan pitkäkestoisesti. Teosten julkaisu oli alusta asti selvää, Nio iloitsee.

Hei muuten! -hankkeessa syntyneet kahdeksan kirjaa julkaistaan Tampere Kuplii -sarjakuvafestivaaleilla 20.-24.3.2024. Valmiita kirjoja voi ostaa 25.3. alkaen Ateljee Eivorista. Kirjan hinta tulee olemaan n. 15€.

Näyttelyn avajaisia vietetään Porvoon pääkirjastossa lauantaina 3.2. klo 13. Taiteilijat Kenneth Wallenius ja Anna-Stina Helander sekä Miissa Rantanen ja Nelli Nio ovat paikalla.

Instagram: https://www.instagram.com/heimuuten/

Instagram: https://www.instagram.com/ateljeeeivor/

Lisätietoja: Nelli Nio, Ateljee Eivor, taideohjaaja, nelli@nellinio.com

**

I Stora salen på Borgå huvudbibliotek visas 2–28.2.2024 illustrationer till Kenneth Wallenius seriebok Avaruusajatuksia och Anna-Stina Helanders seriebok Kukkia ja keppareita. Serieböckerna har gjorts som en del av serieprojektet Hei muuten! På utställningen visas originalen till illustrationerna.

Projektet har letts av serietecknare Miissa Rantanen och det har finansierats av Konestiftelsen. Till projektet valdes åtta konstnärer som behöver särskilt stöd från olika håll i Finland, och verken som skapats i projektet ges ut i publikationsserien Erityisesti.

– Projektet skapar ett mera mångsidigt verksamhetsfält för serier i Finland. Det finns många konstnärer i behov av särskilt stöd som tecknar serier, och innehållet i deras berättelser är ofta spännande och ibland sådant som aldrig setts förut, men ändå blir de lätt utanför fältet, berättar Rantanen.

Från Borgå inbjöds Kenneth Wallenius och Anna-Stina Helander att delta i projektet. De har arbetat i Ateljee Eivor i Konstfabriken. Ateljee Eivor erbjuder handledd konstverksamhet under ledning av konstinstruktör Nelli Nio. Konstnärerna har arbetat med teckningarna till verken från september 2022 till december 2023.

Kenneth Wallenius seriebok Avaruusajatuksia handlar om astronautäventyr på månen. Astronauterna gör undersökningar på månens yta och träffar till exempel en rymdkatt. Wallenius konstfärdiga teckningar har gjorts med träfärgpennor och figurernas konturer med tusch. 

Anna-Stina Helanders färggranna bok Kukkia ja Heppareita ger en inblick i Helanders egenartade värld, där det bor till exempel käpphästar, katter, hundar, svampar och insekter omringade av blommor. De glada teckningarna har gjorts med tusch och träfärgpennor.

– Det här är ett ovanligt fint projekt. För konstnärerna har detta varit en fantastisk möjlighet att fördjupa sig i en serie under en lång tid. Det var från början klart att verken skulle ges ut, berättar Nio.

De åtta böcker som skapats i projektet Hei muuten! ges ut på seriefestivalen Tampere Kuplii 20–24.3.2024. De färdiga böckerna kan köpas från och med 25.3 i Ateljee Eivor. Priset kommer att vara ungefär 15 euro.

Utställningens vernissage hålls på Borgå huvudbibliotek på lördag 3.2 kl. 13. Konstnärerna Kenneth Wallenius och Anna-Stina Helander samt Miissa Rantanen och Nelli Nio är på plats.

Instagram: https://www.instagram.com/heimuuten/

Instagram: https://www.instagram.com/ateljeeeivor/

Mera information: Nelli Nio, Ateljee Eivor, konstinstruktör, nelli@nellinio.com

Runeberg Junior -lastenkirjallisuuspalkinnon voittaja julkistetaan 5.2.2024 klo 10 pääkirjaston lavalla.  Voittajan valitsee lapsiraati. Raadissa on yhteensä noin 150 porvoolaista lasta esikouluista ja vuosiluokilta 1–2.

Palkintojuhliin osallistuvat palkinnon voittaja, lapsiraatilaiset, fanfaariyhtye ja Ihmeellinen Improduo-orkesteri.

Tapahtumassa juhlitaan lastenkirjallisuutta iloisella ja hauskalla tavalla! Tilaisuus on kaikille avoin.

Kieli: suomi ja ruotsi

**

Vinnaren av Runeberg Junior-priset offentliggörs 5.2.2024 kl. 10 på scenen i huvudbibliotekets stora sal.

Vinnaren väljs av en barnjury. Juryn består av ca 150 Borgåbarn från förskolor och årskurs 1–2.

I prisfesten deltar prisvinnaren, barnjuryn, en fanfarensemble och den Fantastiska

Festduon. Vi firar barnlitteraturen med en glad och rolig fest! Tillställningen är öppen för alla.

Språk: finska och svenska

Porvoon pääkirjaston toisen kerroksen Taidesillalla nähdään Maarit Lehdon näyttely Luontokuvia Suomesta 2.-28.2.2024. Maarit Lehto on porvoolainen valokuvaaja, luonto- ja eräopas. Kamera kulkee aina retkillä mukana.

Maarit Lehto kirjoittaa näyttelystä näin:

”Vedellä ja luonnolla on rauhoittava vaikutus ihmiseen. Jopa luontokuva seinällä voi auttaa. Haluan näillä kuvilla tuoda esiin Suomen kauneutta. Kaikki esillä olevat kuvat on kuvattu kotimaassamme eri vuodenaikoina eri valaistuksissa. Kuvia on käsitelty vain kevyesti, jotta luonnon omat värit toistuvat mahdollisimman todenmukaisina.”

Valokuvat on tulostettu 3 mm alumiinilevylle 60cm x 80 cm. Teokset ovat myytävänä, kyselyt: liisamaaritlehto@gmail.com

**

På Konstbron på andra våningen i Borgå huvudbibliotek kan man se Maarit Lehtos utställning Luontokuvia Suomesta 2-28.2.2024. Borgåbon Maarit Lehto är fotograf och vildmarks- och naturguide. Kameran har hon alltid med sig på sina utflykter.

Maarit Lehto beskriver utställningen så här:

”Vattnet och naturen har en lugnande inverkan på människan. Till och med en naturbild på väggen kan hjälpa. Jag vill med dessa foton föra fram Finlands skönhet. Alla utställda fotografier har tagits i vårt hemland under olika årstider i olika belysningar. Bilderna är endast lätt bearbetade, för att naturens egna färger ska framträda så naturenligt som möjligt.”

Fotografierna är printade på 3 mm aluminiumskiva 60 cm x 80 cm.
Verken är till salu, förfrågningar: liisamaaritlehto@gmail.com

Runeberg-kirjallisuuspalkinnon voittaja julkistetaan tänä vuonna Porvoon pääkirjastossa helmikuun 5. päivänä. Kello 17 alkava tilaisuus on kaikille avoin.

Aikaisemmin Runeberg-voittajaa on juhlistettu kutsuvierastilaisuudessa Porvoon kaupungintalolla.

– Halusimme vähän raikastaa palkintoon liittyvää ilmapiiriä ja tuoda tämä arvostettu kirjallisuuspalkinto laajemmin kaikkien ulottuville. Saamme Porvoon pääkirjastoon hienon ja juhlavan kirjallisuustilaisuuden. Toivottavasti mahdollisimman moni kirjallisuuden ystävä saapuu paikan päälle, Runeberg-palkinnon sihteeri, sanomalehti Uusimaan toimittaja Samu Karvala toteaa.

Tilaisuudessa yleisö kuulee tuoreeltaan voittajan haastattelun. Varjo-Runeberg-äänestyksen voittaja julkistetaan ja yleisöpalkinnot arvotaan tilaisuuden päätteeksi.

– On todella hienoa, että saamme tällaisen arvokkaan tilaisuuden pääkirjastoomme. Meillähän julkistetaan samana päivänä myös lastenkirjallisuuden Runeberg-Junior -palkinto. Nämä tilaisuudet ovat luonteva ja juhlava lisä meidän muutenkin monipuoliseen kirjallisuusohjelmaamme, Porvoon kaupungin kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén toteaa.

Runeberg-kirjallisuuspalkinto on sanomalehti Uusimaan perustama palkinto, jota on jaettu vuodesta 1987 lähtien helmikuun 5. päivänä. Palkintosumma on 20 000 euroa, jonka Uusimaa ja Porvoon kaupunki maksavat puoliksi.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu Runebergin torttujen kera.

**

Vinnaren av det litterära Runebergspriset offentliggörs i år den 5 februari i Borgå stadsbibliotek. Tillställningen som börjar kl. 17 är öppen för alla.

Tidigare har vinnaren av Runebergspriset firats vid en fest för inbjudna gäster vid Borgå stadshus.

– Vi önskade att friska upp atmosfären kring priset och göra det värderade litteraturpriset mer tillgängligt för alla. Vi får en fin och festlig litteraturtillställning till Borgå stadsbibliotek. Vi önskar att så många litteraturvänner som möjligt kommer på plats, säger Samu Karvala, sekreterare för Runebergsjuryn och journalist för tidningen Uusimaa.

På tillställningen hör publiken genast vinnarens intervju. Tillställningen avslutas med publicering av vinnaren av omröstningen om Skugg-Runeberg och utlottning av publikpriserna.

– Det är väldigt fint att vi får en sådan här respekterad tillställning till vårt stadsbibliotek. Vi offentliggör också samma dag Runeberg junior-priset för barnlitteratur. Dessa tillställningar är naturliga och festliga tillägg till vårt mångsidiga litteraturprogram, säger bibliotekstjänstchef Malin Hollmén.

Runebergspriset är ett litterärt pris grundat av tidningen Uusimaa, som har utdelats den 5 februari sedan år 1987. Prissumman är 20 000 euro och hälften av den betalas av tidningen Uusimaa och hälften av Borgå stad.

Tilfället inkluderar kaffeservice med Runebergstårtor.

Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaat esitellään Porvoon pääkirjastossa torstaina 18.1. klo 17.30. Luvassa on asiantuntevaa ja syvällistä keskustelua korkeatasoisesta kirjallisuudesta. Teokset esittelee valitsijaraadissa mukana olleet Sami Hilvo ja Freja Rudels.

Runeberg-palkinto on yksi Suomen suurimmista ja arvostetuimmista kirjallisuuspalkinnoista, joka jaetaan vuosittain Porvoossa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1986 alkaen.

Vuoden 2024 palkintoehdokkaat valitsi raati, johon kuuluu kirjailija Sami Hilvo, kirjallisuustoimittaja, kriitikko Outi Hytönen ja kirjallisuustieteilijä, kriitikko Freja Rudels. He valitsivat kymmenen ehdokasta vuonna 2023 ilmestyneen yli 220 kotimaisen kaunokirjallisen teoksen joukosta.

Illan aikana Hilvo ja Rudels kertovat, miksi raati valitsi juuri nämä teokset, ja miltä nykykirjallisuutemme näyttää. Keskustelu on eräänlainen kirjavinkkaus suomalaisen nykykirjallisuuden kärkiteoksista ja syvällinen läpileikkaus kirjallisuudestamme tänään. Tapahtuma on kaksikielinen.

Runeberg-palkinnon voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5.2. Porvoon pääkirjastossa kaikille avoimessa juhlatilaisuudessa.

Yleisön suosikki valitaan perinteisessä Varjo-Runeberg-äänestyksessä. Linkki äänestykseen on sanomalehti Uusimaan sivuilla osoitteessa https://www.uusimaa.fi/paikalliset/6402752. Äänestäneiden kesken arvotaan kirjakasseja, joissa on mukana kaikki ehdolla olleet teokset.

***

Presentation av kandidaterna till Runebergspriset

Kandidaterna till Runebergspriset presenteras på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 18 januari kl. 17.30. Det utlovas sakkunnig och djupsinnig diskussion om högtstående litteratur. Böckerna presenteras av jurymedlemmarna Sami Hilvo och Freja Rudels.

Runebergspriset är ett av Finlands största och mest ansedda litteraturpris och det delas varje år ut i Borgå på vår nationalförfattare J. L. Runebergs dag den 5 februari. Priset har delats ut sedan år 1986.

Kandidaterna till Runebergspriset 2024 valdes ut av en jury bestående av författaren Sami Hilvo, litteraturredaktören och kritikern Outi Hytönen och litteraturvetaren och kritikern Freja Rudels. De valde ut tio kandidater bland de över 220 inhemska skönlitterära verk som kom ut år 2023.

Hilvo och Rudels berättar under kvällen varför juryn valde just dessa verk och hur vår nutidslitteratur ser ut. Diskussionen är ett slags bokprat om de främsta verken inom nutidslitteraturen och ett djupt tvärsnitt av vår litteratur i dag.

Vinnaren av Runebergspriset offentliggörs på Runebergsdagen den 5 februari på Borgå stadsbibliotek under en tillställning öppen för alla.

Publikens favorit väljs via den traditionella Skugg-Runebergsomröstningen. Länken till omröstningen finns på tidningen Uusimaas sidor på adressen https://www.uusimaa.fi/paikalliset/6402752. Bland dem som röstar lottas det ut bokkassar med alla kandiderande böcker.

Porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 24.1. klo 17.30. Hän keskustelee tekoälystä tuoreen Mitä tekoäly on? -tietokirjansa pohjalta.

Hannu Toivonen on tutkinut tekoälyä 30 vuotta ja ollut Helsingin yliopiston professori vuodesta 2002 alkaen. Hän on julkaissut yli 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija.

Mitä tekoäly on? -kirjassa hän avaa tekoälyn käsitettä yleistajuisesti 100 kysymyksen ja vastauksen kautta. Naseva opas tekoälyyn on samaan aikaan hauska ja vakava, viihdyttävä ja silmiä avaava kirja.

Voiko tekoälyllä olla tietoisuus? Kuinka paljon tekoälyllä on valtaa? Miten tekoäly tuottaa tekstiä? Esimerkiksi näihin kysymyksiin teos etsii vastauksia.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tammikuun ajan pääkirjaston Taidesillalla on esillä myös Hannu Toivosen valokuvanäyttely Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä.

***

Forskaren Hannu Toivonen: Vad är artificiell intelligens?

Professorn i datavetenskap, Borgåbon Hannu Toivonen besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 24 januari kl. 17.30. Han diskuterar artificiell intelligens utifrån sin nya bok Mitä tekoäly on?

Hannu Toivonen har forskat i AI i 30 år och varit professor vid Helsingfors universitet sedan år 2002. Han har publicerat över 200 jämförande utvärderande vetenskapliga artiklar och är en internationellt välrenommerad specialist.

I boken Mitä tekoäly on? öppnar han upp begreppet AI via 100 frågor och svar på ett lättillgängligt sätt. Den fyndiga guiden till artificiell intelligens är en samtidigt både rolig och allvarlig, underhållande och ögonöppnande bok.

Kan AI ha ett medvetande? Hur stor makt har AI? Hur producerar AI text? Det är några av de frågor boken söker svar på.

Evenemanget är på finska, avgiftsfritt och öppet för alla. Under januari månad visas även Hannu Toivonens fotoutställning Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä (Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens) på Konstbron i huvudbiblioteket.

Porvoon pääkirjaston Taidesillalla on esillä Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä -näyttely 3.–31.1.2024. Porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälytutkija Hannu Toivonen on tehnyt näyttelyn tekoälyn avulla.

Voiko tietokoneohjelmalla olla mielikuvitusta? Voisiko se keksiä, miltä suomalainen avaruusohjelma olisi näyttänyt vuonna 1973? Avaruusseikkailu 1973 havainnollistaa vuoden 2023 tekoälyohjelmien luovuutta ja kykyä kuvitella jotain, mitä ei koskaan ole ollut. Samalla se herättää kysymyksiä tekoälyn, luovuuden ja taiteen suhteesta.

Hannu Toivonen on porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälytutkija. Hän on julkaissut tekoälystä yli 200 tieteellistä artikkelia sekä yleistajuisen tietokirjan Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Hän luennoi tekoälystä Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 24.1. klo 17.30.

__

Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens

Utställningen Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens visas på Konstbron i Borgå stadsbibliotek 13.–31.1.2024. Hannu Toivonen, professor i datavetenskap och forskare i artificiell intelligens från Borgå, har skapat utställningen med hjälp av artificiell intelligens.

Kan ett datorprogram ha fantasi? Kunde det hitta på hur ett finländskt rymdprogram skulle ha sett ut år 1973? Rymdäventyr 1973 åskådliggör kreativiteten hos programmen för artificiell intelligens 2023 och deras förmåga att föreställa sig någonting som aldrig har existerat. Samtidigt väcker den frågor om sambandet mellan artificiell intelligens, kreativitet och konst.

Hannu Toivonen är en professor i datavetenskap och en forskare i artificiell intelligens från Borgå. Han har publicerat över 200 vetenskapliga artiklar om artificiell intelligens och en lättfattlig faktabok Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta (Vad är artificiell intelligens? 100 frågor och svar). Han föreläser om artificiell intelligens i Borgå stadsbibliotek onsdagen 24.1. kl. 17.30.

Habitat – akryylimaalausnäyttely

Porvoolaisen Ronja Lindbergin akryylimaalauksista koostuva näyttely Habitat on esillä Porvoon pääkirjaston alakerran Isossa Salissa 2.-30.1.2024.

Näyttelyn maalaukset kuvaavat erilaisia elinympäristöjä ja niiden asukkaita. Näyttelyn teemoihin kuuluu eliöiden mahdollinen sopeutuminen alati muuttuvaan maailmaan sekä arkisten asioiden näkeminen uusin silmin.

Ronja Lindberg (s. 1996) on porvoolainen kuvataiteilija. Hänen teoksensa käsittelevät unia,

muistoja, ympäristön yksityiskohtia sekä luonnon monimuotoisuutta.

Maalaukset kuvaavat usein paikkoja, joissa hän on käynyt – joskus realistisesti ilmaistuna, joskus

hieman mielikuvituksellisemmin. Aiheen tutkiminen sekä halu parantaa omaa teknistä osaamista ovat aina läsnä työprosessin aikana.

**

Habitat – utställning med akrylmålningar

Borgåbon Ronja Lindbergs utställning Habitat bestående av akrylmålningar visas i Stora salen på nedre våningen i Borgå stadsbibliotek 2.-30.1.2024

Utställningens är en serie akrylmålningar som avbildar olika livsmiljöer samt de organismer som lever i dem. Till utställningens teman hör alternativa sätt på vilket varelser kan anpassa sig till en ständigt föränderlig värld, samt förmågan att se vardagliga saker med nya ögon.

Ronja Lindberg (f. 1996) är en bildkonstnär från Borgå. Hennes verk handlar om drömmar, minnen, detaljer från omgivningen, samt naturens mångfald.

Målningarna avbildar ofta platser som hon varit på, ibland på ett realistiskt sätt, ibland med ett mer surrealistiskt uttryck. Studerandet av ämnet och viljan att förbättra tekniska färdigheter är alltid närvarande under arbetsprocessen.

Nobelpristagaren Jon Fosses läsdrama Jag är vinden inleder bibliotekets evenemangsvår 2024. Verket framförs av Klockriketeatern på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 11 januari kl. 17.30.

Två män på en segeltur långt ut åt havet. De talar som gamla vänner om livet och döden. När mörkret faller, är den ene ensam kvar ombord.

Kvällen inleds med en introduktion om Jon Fosse som dramatiker. Efter det läser skådespelarna Carl Alm och Dan Henriksson pjäsen Jag är vinden, ett avskalat och minimalistiskt verk som kan liknas vid kammarmusik, ett hörspel för två röster.

Klockriketeatern är en finlandssvensk teater baserad i Helsingfors, men utan fast scen. Klockriketeatern är en av Finlands ledande fria teatrar, vars målsättning är att skapa högklassig scenkonst av innehållsmässig och samhällelig betydelse.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla.

För mer information kontakta bibliotekarie Louise Agnesdotter, louise.agnesdotter@porvoo.fi, tfn 040 629 9709.

Bild av Jon Fosse: Tom A. Kolstad

**

Nobelkirjailija Jon Fossen lukudraama Jag är vinden pääkirjastossa

Porvoon kaupunginkirjaston tapahtumakevään 2024 aloittaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen kirjailija Jon Fossen kirjoittama lukudraama Jag är vinden. Teoksen tulkitsee Klockriketeatern torstaina 11.1. klo 17.30.

Kaksi miestä on purjehtimassa kauas merelle. Miehet puhuvat elämästä ja kuolemasta kuin vanhat ystävykset, mutta pimeän laskeuduttua enää vain toinen heistä on veneessä.

Illan aloittaa johdatus Fossen työhön näytelmäkirjailijana, jonka jälkeen näyttelijät Carl Alm ja Dan Henriksson lukevat näytelmän. Se on riisuttu ja minimalistinen teos, kuunnelma kahdelle äänelle, kuin kamarimusiikkia.

Helsinkiläinen Klockriketeatern kuuluu Suomen johtaviin vapaisiin teattereihin. Kiertueteatterina toimivan Klocriketeaternin ydintehtävä on luoda korkealaatuista, sisällöllisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä näyttämötaidetta.

Tapahtuma on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin.

Pääkirjaston lasivitriinissä on esillä ikebana sogetsu -näyttely joulukuun ajan.

Elizabeth Asikainen & Halla Kantola

Ikebana on vanha japanilainen taidemuoto, joka on kulkenut Japaniin todennäköisesti buddhalaisten munkkien tuomana. Nykymuotoisen ikebanan juuret ulottuvat ainakin Muromachi-aikakaudelle (1333–1573), elleivät kauemmaksikin.

Klassinen ikebana noudattaa tarkkoja muoto-oppeja ja sääntöjä, ja koulukuntia on lukemattomia.  Sōgetsu-koulukunta on aikaansa seuraava, moderni koulukunta, jonka perusti Sōfū Teshigahara vuonna 1927. Sōgetsu-ikebanan ydinsanoma on: Ikebanaa voi tehdä missä vain, milloin vain ja käyttäen mitä materiaalia tahansa. Ikebana sopii kaikille, ja Sōgetsu onkin kasvanut maailmanlaajuiseksi ja suurta suosiota saaneeksi koulukunnaksi, jonka oppien mukaan voi opiskella Suomessakin!

Tämän jouluisen installaation ovat laatineet 1. tason Sōgetsu ikebana-opettaja Elizabeth Asikainen ja hänen oppilaansa Halla Kantola.

Tietoa tekijöistä:

Elizabeth Asikainen on pitkän linjan ikebanisti. Hän on aloittanut ikebana-opintonsa vuonna 1976 ja saanut oppia Japanissa, Englannissa sekä Suomessa. Sogetsu ikebana-opettajana hän on toiminut vuodesta 1988 ja pitänyt runsaasti demonstraatioita, työpajoja sekä näyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Halla Kantola on aloittanut ikebana-opintonsa vuonna 2021. Hän on osallistunut yhdessä opettajansa Elizabeth Asikaisen johdolla mm. kesäkuussa 2023 Porvoon Näsin kartanossa pidetyn Vire-näyttelyn ikebana-osioon sekä elokuussa Strömforsin Ruukissa pidettyyn Biennaleen.

I huvudbibliotekets glasvitrin visas under december månad en ikebana sogetsu-utställning.

Elizabeth Asikainen & Halla Kantola

Ikebana är en gammal japansk konstform, som troligen har kommit till Japan med buddhistmunkar. Ikebana i sin nuvarande form har sina rötter i Muromachi-perioden (1333–1573), om inte ännu längre tillbaka i tiden.

Klassisk ikebana följer noggrann formlära och noggranna regler, och det finns otaliga olika skolor.  Sōgetsu-skolan är en modern skola som följer sin tid. Den grundades av Sōfū Teshigahara år 1927. Sōgetsu-ikebanas huvudbudskap är: Ikebana kan göras var som helst, när som helst och med vilket material som helst. Ikebana passar för alla, och Sōgetsu har vuxit till en världsomspännande skola som vunnit stor popularitet, och man kan studera dess läror även i Finland!

Denna julinstallation har skapats av Elizabeth Asikainen, första nivåns Sōgetsu ikebana-lärare och hennes elev Halla Kantola.

Information om konstnärerna:

Elizabeth Asikainen är en etablerad ikebanist. Hon inledde sina studier i ikebana år 1976 och har fått undervisning i Japan, England och Finland. Hon har arbetat som Sogetsu ikebana-lärare sedan år 1988 och hållit många demonstrationer, workshoppar och utställningar, både i hemlandet och utomlands.

Halla Kantola inledde sina studier i ikebana år 2021. Under ledning av sin lärare Elizabeth Asikainen har hon bl.a. deltagit i ikebana-delen av Vire-utställningen som hölls på Näse gård i Borgå i juni 2023 samt i Biennalen på Strömfors Bruk i augusti.