Kirjailijavieraana Iida Rauma

Viime vuoden Finlandia-voittaja Iida Rauma vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 22.11. klo 17.30. Kirjailijavierailu on viikkoa ennen vuoden 2023 Finlandia-palkintojen jakotilaisuutta.

Iida Rauman voitokas romaani Hävitys – tapauskertomus on yksi aikamme yhteiskunnallisesti merkittävimmistä teoksista. Sen ytimessä on koulukiusaaminen ja väkivallan rakenteet. Rauman proosa on tiheää, ja romaani on kaunokirjallinen mestariteos.

Hävitys kysyy, kuinka kirjoittaa itsestä, jos oma itse on hajotettu. Kuinka dokumentoida lapsuutensa kauheudet kulttuurissa, jossa aikuiset vihaavat lapsia ja haluavat pyyhkiä jäljet menneistä vääryyksistä? Hävitys näyttää kirjallisuuden kyvyn kertoa totuus silloin, kun kaikki muut tavat puhua on torjuttu tai tuomittu hulluiksi.

Teos oli ehdolla myös vuoden 2022 Runeberg-palkinnon saajaksi sekä sai EU:n kirjallisuuspalkinnon kunniamaininnan 2023. Rauman esikoisromaani Katoamisten kirja (2011) oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkintoehdokkaana, ja seuraava teos Seksistä ja matematiikasta (2015) sai Kalevi Jäntin kirjallisuuspalkinnon sekä Tulenkantaja-palkinnon.

Iida Rauma on turkulainen kirjailija. Hän on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri, pääaineenaan poliittinen historia.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin.

Kuva: Marek Sabogal

**

Författarbesök: Iida Rauma

Fjolårets Finlandiapristagare Iida Rauma besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 22 november kl. 17.30. Författarbesöket infaller en vecka före utdelningen av Finlandiaprisen för år 2023.

Iida Raumas prisade roman Hävitys – tapauskertomus är ett av vår tids samhälleligt mest betydelsefulla verk. I centrum står skolmobbning och våldsstrukturer. Raumas prosa är tät och romanen är ett skönlitterärt mästerverk.

Hävitys ställer frågan hur man skriver om sig själv om det egna jaget är nedbrutet. Hur dokumenterar man hemskheterna i barndomen i en kultur där vuxna hatar barn och vill sudda ut spåren efter fel begångna i det förflutna? Hävitys visar på litteraturens förmåga att berätta sanningen då alla andra sätt att tala har förhindrats eller dömts som galna.

Boken var även nominerad till Runebergspriset 2022 samt fick ett hedersomnämnande vid utdelningen av EU:s litteraturpris 2023. Raumas debutverk Katoamisten kirja (2011) var nominerad till tidningen Helsingin Sanomats litteraturpris och följande verk Seksistä ja matematiikasta (2015) fick Kalevi Jänttis litteraturpris samt Tulenkantaja-priset.

Författaren Iida Rauma är bosatt i Åbo. Till utbildningen är hon politices magister, med politisk historia som huvudämne.

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla.

Bild: Marek Sabogal

Dyk in i sagornas värld 

I november ordnar barnbiblioteket sin traditionella sagovecka. Sagorummet förvandlas till en förunderlig sagovärld och barnbibbans personal till sagofigurer som tar med sig åhörarna i berättelsernas värld.

Sagoveckans program har fram tills nu endast erbjudits grupper inom småbarnpedagogiken, men nu är också familjer välkomna! Temat för rummet och sagorna förblir hemligt in i det sista. 

Rekommenderad ålder 3 år och uppåt. Sagostunden räcker ca en halv timme. 

Sagor på svenska: ons 22.11 kl. 14.30 och kl. 16.30 

Sagor på finska: tis 21.11 kl. 14.30 och kl. 16.30 

Sukella satumaailmaan 

Marraskuussa vietetään lastenkirjaston perinteistä satuviikkoa. Pääkirjaston lastenkirjaston satuhuoneeseen luodaan ihmeellinen sadun maailma, jossa satuhahmoiksi muuttuneet lastenkirjastolaiset kuljettavat kuulijat tarinoiden valtakuntaan.

Suositun satuviikon ohjelmaa on tähän asti tarjottu vain varhaiskasvatusryhmille, mutta se avataan nyt ensi kertaa myös perheille! Huoneen ja satujen teema on yllätys loppumetreille asti. Suositusikä yli 3-vuotiaat. Satuhetki kestää noin puoli tuntia. 

Satuja suomeksi: ti 21.11. klo 14.30 ja klo 16.30 

Satuja ruotsiksi: ke 22.11. klo 14.30 ja klo 16.30 

Lisätiedot: lastenkirjaston palveluesimies Catharina Latvala

Sukella satumaailmaan 

Marraskuussa vietetään lastenkirjaston perinteistä satuviikkoa. Pääkirjaston lastenkirjaston satuhuoneeseen luodaan ihmeellinen sadun maailma, jossa satuhahmoiksi muuttuneet lastenkirjastolaiset kuljettavat kuulijat tarinoiden valtakuntaan.

Suositun satuviikon ohjelmaa on tähän asti tarjottu vain varhaiskasvatusryhmille, mutta se avataan nyt ensi kertaa myös perheille! Huoneen ja satujen teema on yllätys loppumetreille asti. Suositusikä yli 3-vuotiaat. Satuhetki kestää noin puoli tuntia. 

Satuja suomeksi: ti 21.11. klo 14.30 ja klo 16.30 

Satuja ruotsiksi: ke 22.11. klo 14.30 ja klo 16.30 

Dyk in i sagornas värld 

I november ordnar barnbiblioteket sin traditionella sagovecka. Sagorummet förvandlas till en förunderlig sagovärld och barnbibbans personal till sagofigurer som tar med sig åhörarna i berättelsernas värld.

Sagoveckans program har fram tills nu endast erbjudits grupper inom småbarnpedagogiken, men nu är också familjer välkomna! Temat för rummet och sagorna förblir hemligt in i det sista. 

Rekommenderad ålder 3 år och uppåt. Sagostunden räcker ca en halv timme. 

Sagor på svenska: ons 22.11 kl. 14.30 och kl. 16.30 

Sagor på finska: tis 21.11 kl. 14.30 och kl. 16.30 

Porvoon pääkirjaston Isossa Salissa on marraskuun ajan esillä Mari Aulisen ja Sony Kåhren yhteisnäyttely Routakuu. Aulinen ja Kåhre ovat Porvoossa asuvia taidemaalareita.

Mari Aulinen maalaa koettujen kohtaamisten ja tuntemusten pohjalta tavoitellen itselleen uutta ja tuntematonta. Maalatessaan hän kokee olevansa läsnä, mutta samalla tuolla jossakin.

Teokset ovat vastalause tiedetylle tiedolle ja ihmisen esineellistämiselle, eräänlainen muistutus inhimillisyydestä ja sen välttämättömyydestä. Tiedostamattoman sisäisen tunnelman tavoitteleminen on Auliselle tärkeä osa maalaamista.

Mari Aulinen on syntynyt Artjärvellä. Hän on opiskellut taidemaalariksi Alfa-Art taideoppilaitoksessa Helsingissä. Aulinen on pitänyt lukuisia näyttelyjä eri puolella Suomea ja ulkomailla, esimerkiksi Berliinissä. Hänellä on myös psykoterapeutin ja sairaanhoitajan koulutus.

Sony Kåhre kärsi hetken aikaa vakavista mielenterveysongelmista syksyllä 2017. Hän koki kaikkien seuraavan ja kuvaavan häntä kaduilla. Näyttelyssä olevat teokset käsittelevät häntä seuranneita silmiä ja mörköjä iloisella ja värikkäällä tavalla, kuin routakuun aikaan. Vaikka psykoosi oli synkkä ja pelottava, se vahvisti hänen psyykettään.

Kåhre on opiskellut graafista suunnittelua, pelien tekemistä sekä kuvataidetta. Hän ammentaa teostensa aiheet todellisuudesta ja mielikuvituksestaan, avaruudesta ja sarjakuvamaisista hahmoista. Kåhre piirtää ja maalaa sekä käyttää akryylejä ja maalitusseja. Porvoon pääkirjaston näyttely on hänen ensimmäisensä.

Teokset ovat myytävänä. Kyselyt: Mari marihelena.aulinen@gmail.com tai Sony sony.kahre@gmail.com

**

Mari Aulis och Sony Kåhres gemensamma utställning Routakuu visas i Stora salen på Borgå huvudbibliotek. Aulinen och Kåhre är konstnärer och Borgåbor.

Mari Aulinens verk bottnar i konstnärens upplevda möten och känslor, och hon försöker uppnå något nytt och okänt genom sin konst. När hon målar är hon närvarande, men samtidigt någonstans långt borta.

Verken motsätter sig den kända kunskapen och att se människan som objekt. Konsten påminner om vår mänsklighet, och behovet att vara mänsklig.  Att sätta fingret på de okända känslorna i vårt inre utgör en väsentlig del av Aulinens konstnärliga process.

Mari Aulinen föddes i Artsjö kommun. Hon har utbildat sig till konstnär vid konstinstitutet Alfa-Art i Helsingfors. Aulinens konst har visats på utställningar runt om i Finland och utomlands, bland annat i Berlin. Hon är också utbildad psykoterapeut och sjukskötare.

Sony Kåhre led av en allvarlig psykisk störning under hösten 2017. Kåhre upplevde att människor på gatan förföljde och fotograferade hen. Utställningens verk beskriver hur blickarna och fantomerna förföljer beskådaren, men likt slaktmånaden är de också glada och färggranna. Fastän konstnärens psykos var dyster och skrämmande, gjorde den hen också starkare.

Kåhre har studerat grafisk design, spelutveckling och bildkonst. Hen inspireras av verkligheten och sin fantasi, av rymden och serieaktiga figurer. Kåhre tecknar och målar, och använder också akryl och tusch. Utställningen på Borgå huvudbibliotek är hens första.

Utställningens verk är till salu. Förfrågan: Mari marihelena.aulinen@gmail.com eller Sony sony.kahre@gmail.com

Torstaina 23.11. klo 17.30 pääkirjastossa kokoontuu myös kaikille avoin Niskavuoren Heta -lukupiiri. Illan aikana keskustellaan näytelmätekstistä ja sen teatterisovituksesta suomeksi ja ruotsiksi. Tilaisuus ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

**

Porvoon pääkirjastossa nähdään koko illan teatteriesitys Niskavuoren Heta tiistaina 14.11. klo 17.30. Tuoreessa sovituksessa klassikkonäytelmän tulkitsee kaksi valovoimaista näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala.

Hella Wuolijoen näytelmä Niskavuoren Heta (1950) pesee lattiat herroilla ja rengeillä. Parrasvaloissa on naisen tarina. Näytelmä on pitkittäisleikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta 1800-luvulta sotien väliseen aikaan saakka.

Näytelmä kuuluu viisiosaiseen Niskavuori-sarjaan ja se on yksi suomalaisen teatterihistorian merkittävimpiä teoksia. Sarjalla on ollut suuri merkitys suomalaisten identiteetin rakentumisessa. Niskavuori on jäänyt suomalaisten sydämiin paitsi lukuisten teatterisovitusten, myös rakastettujen elokuvien kautta.

Mutta mitä tai kuka on Niskavuoren Heta vuonna 2023 ja mistä hän meille kertoo? Teatteri Jurkassa keväällä 2019 ensi-iltansa saanut Niskavuoren Heta on puhenäytelmän ylistys ja huoneteatteria parhaimmillaan.

Porvoon pääkirjastossa nähdään kaksi karismaattista ja tunnettua näyttelijää. Ella Mettänen kuuluu Helsingin KOM-teatteriin ja hänet on nähty mm. Helsingin kaupunginteatterin, Tampereen teatterin ja Ryhmäteatterin lavalla. Eero Ojala on näytellyt mm. Oulun kaupunginteatterissa, Rovaniemen teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Molemmat ovat esiintyneet myös televisiosarjoissa ja elokuvissa.

Näytelmän on ohjannut Henri Tuulasjärvi. Esitys kestää 1 h 45 min ja sisältää väliajan, jolloin kirjaston kahvila on avoinna. Esitys on kaikille avoin ja maksuton.

Torstaina 23.11. klo 17.30 pääkirjastossa kokoontuu myös kaikille avoin Niskavuoren Heta -lukupiiri. Illan aikana keskustellaan näytelmätekstistä ja sen teatterisovituksesta suomeksi ja ruotsiksi. Tilaisuus ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Kuvaaja: Marko Mäkinen

**

Torsdagen den 23 november kl. 17.30 hålls en öppen bokcirkel om Heta från Niskavuori. Där diskuteras pjästexten och dess teaterbearbetning på finska och svenska. Bokcirkeln kräver ingen förhandsanmälan.

**

På Borgå huvudbibliotek får vi se teaterföreställningen Heta från Niskavuori tisdagen den 14 november kl. 17.30. I den färska dramatiseringen tolkas pjäsen av två karismatiska skådespelare, Ella Mettänen och Eero Ojala.

Hella Wuolijokis klassiska drama Heta från Niskavuori sopar golvet med herrar och drängar. I strålkastarljuset har vi en kvinnas berättelse. Pjäsen är ett längdsnitt av det finländska samhället från 1800-talet ända till mellankrigstiden.

Pjäsen hör till den femdelade Niskavuori-serien och är en av den finska teaterhistoriens mest betydelsefulla verk. Serien har haft en stor betydelse i skapandet av den finska identiteten. Niskavuori har stannat i finländarnas hjärtan via såväl otaliga teaterbearbetningar som högt älskade filmer.

Men vad eller vem är Heta från Niskavuori år 2023 och vad vill hon berätta för oss? Niskavuoren Heta som fick sin premiär på Teatteri Jurkka våren 2019 är en lovsång till talpjäsen och rumsteater när den är som bäst.

På Borgå huvudbibliotek får vi se två karismatiska och kända skådespelare. Ella Mettänen är anställd vid KOM-teatern i Helsingfors och har tidigare setts på scenerna på Helsingfors stadsteater, Tampereen teatteri och Ryhmäteatteri. Eero Ojala har uppträtt på bland annat Uleåborgs stadsteater, Rovaniemen teatteri och Ryhmäteatteri. De har båda också uppträtt i tv-serier och filmer.

Pjäsen är regisserad av Henri Tuulasjärvi. Föreställningen tar 1 h och 45 min med paus. Under pausen är bibliotekets kafé öppet. Föreställningen är på finska, gratis och öppen för alla.

Fotograf: Marko Mäkinen

Porvoon pääkirjastossa nähdään koko illan teatteriesitys Niskavuoren Heta tiistaina 14.11. klo 17.30. Tuoreessa sovituksessa klassikkonäytelmän tulkitsee kaksi valovoimaista näyttelijää, Ella Mettänen ja Eero Ojala.

Hella Wuolijoen näytelmä Niskavuoren Heta (1950) pesee lattiat herroilla ja rengeillä. Parrasvaloissa on naisen tarina. Näytelmä on pitkittäisleikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta 1800-luvulta sotien väliseen aikaan saakka.

Näytelmä kuuluu viisiosaiseen Niskavuori-sarjaan ja se on yksi suomalaisen teatterihistorian merkittävimpiä teoksia. Sarjalla on ollut suuri merkitys suomalaisten identiteetin rakentumisessa. Niskavuori on jäänyt suomalaisten sydämiin paitsi lukuisten teatterisovitusten, myös rakastettujen elokuvien kautta.

Mutta mitä tai kuka on Niskavuoren Heta vuonna 2023 ja mistä hän meille kertoo? Teatteri Jurkassa keväällä 2019 ensi-iltansa saanut Niskavuoren Heta on puhenäytelmän ylistys ja huoneteatteria parhaimmillaan.

Porvoon pääkirjastossa nähdään kaksi karismaattista ja tunnettua näyttelijää. Ella Mettänen kuuluu Helsingin KOM-teatteriin ja hänet on nähty mm. Helsingin kaupunginteatterin, Tampereen teatterin ja Ryhmäteatterin lavalla. Eero Ojala on näytellyt mm. Oulun kaupunginteatterissa, Rovaniemen teatterissa ja Ryhmäteatterissa. Molemmat ovat esiintyneet myös televisiosarjoissa ja elokuvissa.

Näytelmän on ohjannut Henri Tuulasjärvi. Esitys kestää 1 h 45 min ja sisältää väliajan, jolloin kirjaston kahvila on avoinna. Esitys on kaikille avoin ja maksuton.

Torstaina 23.11. klo 17.30 pääkirjastossa kokoontuu myös kaikille avoin Niskavuoren Heta -lukupiiri. Illan aikana keskustellaan näytelmätekstistä ja sen teatterisovituksesta suomeksi ja ruotsiksi. Tilaisuus ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Kuvaaja: Marko Mäkinen

***

Teaterföreställning på huvudbiblioteket: Niskavuoren Heta (Heta från Niskavuori)

På Borgå huvudbibliotek får vi se teaterföreställningen Heta från Niskavuori tisdagen den 14 november kl. 17.30. I den färska dramatiseringen tolkas pjäsen av två karismatiska skådespelare, Ella Mettänen och Eero Ojala.

Hella Wuolijokis klassiska drama Heta från Niskavuori sopar golvet med herrar och drängar. I strålkastarljuset har vi en kvinnas berättelse. Pjäsen är ett längdsnitt av det finländska samhället från 1800-talet ända till mellankrigstiden.

Pjäsen hör till den femdelade Niskavuori-serien och är en av den finska teaterhistoriens mest betydelsefulla verk. Serien har haft en stor betydelse i skapandet av den finska identiteten. Niskavuori har stannat i finländarnas hjärtan via såväl otaliga teaterbearbetningar som högt älskade filmer.

Men vad eller vem är Heta från Niskavuori år 2023 och vad vill hon berätta för oss? Niskavuoren Heta som fick sin premiär på Teatteri Jurkka våren 2019 är en lovsång till talpjäsen och rumsteater när den är som bäst.

På Borgå huvudbibliotek får vi se två karismatiska och kända skådespelare. Ella Mettänen är anställd vid KOM-teatern i Helsingfors och har tidigare setts på scenerna på Helsingfors stadsteater, Tampereen teatteri och Ryhmäteatteri. Eero Ojala har uppträtt på bland annat Uleåborgs stadsteater, Rovaniemen teatteri och Ryhmäteatteri. De har båda också uppträtt i tv-serier och filmer.

Pjäsen är regisserad av Henri Tuulasjärvi. Föreställningen tar 1 h och 45 min med paus. Under pausen är bibliotekets kafé öppet. Föreställningen är på finska, gratis och öppen för alla.

Torsdagen den 23 november kl. 17.30 hålls en öppen bokcirkel om Heta från Niskavuori. Där diskuteras pjästexten och dess teaterbearbetning på finska och svenska. Bokcirkeln kräver ingen förhandsanmälan.

Fotograf: Marko Mäkinen

Författarbesök: Humor och melankoli i Den stora blondinens sista sommar

Tisdagen 7.11 kl. 17.30 besöker författaren Peter Sandström Borgå huvudbibliotek och berättar i samtal med bibliotekarien Louise Agnesdotter om sin senaste bok Den stora blondinens sista sommar.

Peter Sandströms romaner har beskrivits som ett tema med variationer eller ett kalejdoskop. De kretsar ofta kring samma platser och persongalleriet är detsamma, medan fokus skiftar. Det är Åbo och Nykarleby, det är jaget, som ofta heter Peter eller Sandström, det är hustrun, barnen, systern och de allt äldre föräldrarna. Centrala teman i Sandströms romaner är kärlek, livets föränderlighet och tidens gång.

I den melankoliska och humoristiska romanen Den stora blondinens sista sommar har jaget blivit ytterligare lite äldre och det är dags att röja ur föräldrahemmet i Nykarleby. Gamla bekantskaper dyker upp bland bråten, nuet blandas med dået i Nykarleby, den tid då jaget kallades Den stora blondinen, och med det tidiga 1980-talets Helsingfors, där en viktig kärlekshistoria tog plats.

Hemma i nuet i Åbo är det dags att ta farväl av dottern som nu är vuxen och flyttar hemifrån för att studera. Men hur är man pappa till en dotter som befinner sig i Holland?

Författaren Peter Sandström är uppvuxen i Nykarleby och bosatt i Åbo. Han har skrivit en rad prisade romaner efter debuten 1998, bland annat Laudatur som tilldelades Runebergspriset 2017. Den stora blondinens sista sommar är nominerad till Nordiska rådets litteraturpris 2023.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla. Evenemanget kan även ses på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

Bild: Marica Rosengård

**

Kirjailijavierailu: Huumoria ja melankoliaa: Ison vaaleen viimeinen kesä

Kirjailija Peter Sandström vierailee Porvoon pääkirjastossa tiistaina 7.11. klo 17.30. Hän keskustelee uusimmasta kirjastaan Ison vaaleen viimeinen kesä kirjastonhoitaja Louise Agnesdotterin kanssa.

Sandströmin romaaneja on kuvailtu kaleidoskooppimaisiksi, niissä varioidaan samaa teemaa. Tapahtumat kiertelevät alituisesti samojen paikkojen ympärillä ja henkilögalleria on samankaltainen, mutta tarinan ydin vaihtelee. On Turku ja Uusikaarlepyy, on kertojaminä, jonka nimi on usein Peter tai Sandström. Lisäksi romaaneissa esiintyvät rouva, lapset, sisko ja kertojan omat vanhemmat. Keskeisiä teemoja ovat rakkaus, elämän epävakaisuus ja ajan kuluminen.

Ison vaaleen viimeinen kesä on melankolinen ja humoristinen romaani kertojaminästä, joka on tullut vanhaksi ja jonka lapsuudenkodissa Uusikaarlepyyssä on tehtävä suursiivous. Rojun seasta alkaa putkahdella esiin vanhoja tuttavuuksia. Nykyhetki sekoittuu menneeseen, aikaan, jolloin päähenkilöä kutsuttiin Isoksi vaaleeksi sekä 1980-luvun Helsinkiin, jonne sijoittui merkityksellinen rakkaustarina.

Nykyhetken Turun-kodissa on aika sanoa hyvästit aikuiselle tyttärelle, kun tämä muuttaa muualle opiskelemaan. Mutta kuinka olla isänä tyttärelle, joka asuu Hollannissa?

Peter Sandström on varttunut Uusikaarlepyyssä ja asuu nyt Turussa. Vuonna 1998 ilmestyneen esikoisteoksensa jälkeen hän on kirjoittanut joukon palkittuja kirjoja, kuten vuoden 2017 Runeberg-palkinnon saaneen romaanin Laudatur. Ison vaaleen viimeinen kesä on ehdolla vuoden 2023 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Tapahtuma on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, jossa se on katsottavissa kahden viikon ajan.

Kuva: Marica Rosengård

Kirjailija Juha Itkonen vierailee Porvoon pääkirjastossa torstaina 9.11. klo 17.30 isänpäivän alla. Illan aikana keskustellaan Itkosen teoksesta Teoriani perheestä.

Tämän vuoden helmikuussa ilmestynyt Teoriani perheestä on omakohtainen romaani. Taitavan prosaistin herkkyydellä Itkonen kuvaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan Hämeenlinnassa, varttumista ja vanhemmaksi tulemista, isyyttään ja kasvavan perheen dynamiikkaa.

Itkonen kirjoittaa ajatuksistaan niin lapsuudenperheensä esikoisena kuin neljän lapsen isänäkin. Hän kuvailee tarkkanäköisesti arkea, sukupolvien ketjua sekä vanhemmuuden mukanaan tuomia elämänmuutoksia.

Teos peilaa sukupuoliroolien, isyyden ja yhteiskunnan muuttumista 1970-luvulta tähän päivään asti. Esiin nousevat isyyden haasteet ja riittämättömyyden kokemukset, mutta myös ilot ja valtava rakkaus. Itkosen yhtenä tavoitteena oli kuvata juuri arkista onnea.

Myös romaanissaan Ihmettä kaikki (2018) Itkonen käsitteli omakohtaisella otteella perhettä, puolisonsa raskaudenkeskeytystä ja perheeseen keskosina syntyneitä kaksosia. Teoriani perheestä onkin sille kuin sisarteos.

Pitkän kirjailijanuran tehnyt Juha Itkonen on yksi kotimaisen kirjallisuuden rakastetuimpia tekijöitä. Jo esikoisromaanillaan Myöhempien aikojen pyhiä (2003) lukijat valloittaneen kirjailijan tuotantoon kuuluu romaanien lisäksi mm. kirjeenvaihtokirja ja näytelmiä.

Itkonen on saanut mm. kirjallisuuden valtionpalkinnon, Kalevi Jäntin – ja Veijo Meri -palkinnon sekä ollut kaksi kertaa ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Hän on myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Juha Itkosta haastattelee porvoolainen kääntäjä ja runoilija Hannimari Heino. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.

Kuva: Liisa Valonen

Författarbesök med Juha Itkonen: Pojasta isäksi

Författaren Juha Itkonen besöker Borgå huvudbibliotek inför fars dag torsdagen den 9 november kl. 17.30. Temat för kvällen är hans bok Teoriani perheestä.

Teoriani perheestä, som utkom i februari i år, är en självbiografisk roman. Med en skicklig prosaists känslighet beskriver Itkonen sin barndom och ungdom i Tavastehus, hur det var att bli vuxen och förälder, faderskapet och dynamiken i en växande familj.

Itkonen skriver om sina tankar både som äldsta barnet i sin barndomsfamilj och som pappa till fyra egna barn. Han beskriver skarpsynt vardagen, en rad av generationer samt de livsförändringar föräldraskapet för med sig.

Boken speglar könsrollernas, faderskapets och samhällets förändring från 1970-talet till i dag. Fram träder de utmaningar och känslor av otillräcklighet faderskapet för med sig, men även glädjen och en oerhörd kärlek. Ett av Itkonens mål var att beskriva uttryckligen vardaglig lycka.

Även i romanen Allt ett under (2020) behandlade Itkonen med ett självbiografiskt grepp familjen, hustruns abort och tvillingarna som föds som prematurer. Teoriani perheestä är som en systerbok till den.

Juha Itkonen som har en lång författarbana bakom sig är en av den inhemska litteraturens mest älskade författare. Författaren som tog läsarna med storm redan med sin debutbok Myöhempien aikojen pyhiä (2003) har förutom romaner även skrivit pjäser och en brevväxlingsbok.

Itkonen har fått bland annat statens litteraturpris, Kalevi Jäntti- och Veijo Meri-priset samt två gånger kandiderat för Finlandiapriset. Han är också en aktiv samhällsdebattör.

Bild: Liisa Valonen

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla. Juha Itkonen intervjuas av översättaren och poeten Hannimari Heino från Borgå. Evenemanget kan även följas på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

VR-taiteen päivät Porvoon pääkirjastossa

Haluatko tutustua monipuoliseen VR-taiteeseen eli virtuaalitodellisuuteen perustuvaan taiteeseen? VR-taiteen päivät -kiertue tarjoaa siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden 17.–19.10. Porvoon pääkirjastossa.

VR-taiteen päivät on Elävän Kuvan Keskus ELKE:n hanke, jossa tutkitaan virtuaalisen taiteen esittämisen mahdollisuuksia julkisissa tiloissa. Hanke kiertää viidellä paikkakunnalla Suomessa, ja Porvoon pääkirjasto on valittu mukaan ainoana kirjastona.

VR-taideteoksiin on luotu virtuaalitodellisuuteen perustuvan tekniikan avulla kolmiulotteisia maailmoja, jotka sulkevat katsojan sisäänsä. Teokset voivat olla vuorovaikutteisia: katsoja voi esimerkiksi omilla liikkeillään vaikuttaa teoksen sisältöön. VR-tekniikka vahvistaa kokemusta toiseen todellisuuteen uppoutumisesta.

Porvoon kirjastossa on esillä kolme VR-taideteosta. Janne Stormin teos Birth of a Bird kysyy, miltä tuntuu koskettaa ääntä ja mitä tapahtuisi, jos musiikkikappaleen melodiat heräisivät eloon. Eero Tiaisen Vedenhenget tutkii kahden ihmisen välisen kohtaamisen voimaa. Molemmat teokset ovat vuorovaikutteisia – teos ja katsoja reagoivat toinen toisiinsa.

Puolalaisten Jacek Naglowskin ja Patryk Jordanowiczin teos Whispers sijoittuu Puolan ja Ukrainan rajalle, jossa seesteiseltä vaikuttavan todellisuuden pinnan alla tapahtuu uskomattomia asioita. Teos johdattaa katsojan mielentilaan toden ja epätoden välillä: kohtaamaan villiä luontoa, uskonnollisia seremonioita ja pakanallisia rituaaleja. Teos on esitetty Venetsian biennaalissa vuonna 2019.

Teoksiin voi tutustua Porvoon pääkirjaston toisen kerroksen isossa kokoushuoneessa tiistaina 17.10. klo 15–19, keskiviikkona 18.10. klo 13–18 ja torstaina 19.10. klo 13–18. Tapahtuma on maksuton ja teosten yhteenlaskettu kesto on noin puoli tuntia. Henkilökunta opastaa VR-lasien käytössä.

Jos haluat nähdä kaikki teokset, varaa aika tasatunnein alkaviin näytöksiin sähköpostista kirjastonpaja@porvoo.fi. Paikalle voi tulla myös ilman ajanvarausta, mutta teoksiin voi olla jonoa.

**

VR-konstens dagar på Borgå huvudbibliotek

Vill du bekanta dig med den mångsidiga VR-konsten, det vill säga konst som baserar sig på virtuell verklighet? Turnén VR-taiteen päivät (VR-konstens dagar) erbjuder en unik möjlighet till detta den 17–19 oktober på Borgå huvudbibliotek.

Det är fråga om ett projekt ordnat av Elävän kuvan keskus ELKE, där man utforskar vilka möjligheter det finns att visa virtuell konst i offentliga lokaler. Turnén besöker fem orter i Finland, och Borgå huvudbibliotek har som enda bibliotek valts till ett av målen för turnén.

Med hjälp av teknik baserad på virtuell verklighet har man i VR-konstverken skapat tredimensionella världar som omsluter betraktaren. Verken kan vara interaktiva: betraktaren kan till exempel med hjälp av egna rörelser påverka innehållet i verket. VR-tekniken stärker erfarenheten av att man försjunker i en annan verklighet.

På Borgå huvudbibliotek finns tre olika VR-konstverk. Janne Storms verk Birth of a Bird frågar hur det känns att röra vid ljud och vad som skulle hända om melodierna i en låt skulle vakna till liv. Eero Tiainens Vedenhenget utforskar styrkan i mötet mellan två människor. Båda konstverken är interaktiva – verket och beskådaren reagerar på varandra.

Polackerna Jacek Naglowskis och Patryk Jordanowiczis verk Whispers är förlagt till gränsen mellan Polen och Ukraina där det under ytan på en verklighet som synes harmonisk sker otroliga saker. Verket försätter betraktaren i en sinnesstämning på gränsen mellan verklighet och fiktion: att beskåda vild natur, religiösa ceremonier och hedniska ritualer. Verket har visats på Venedigs biennal år 2019.

Man kan bekanta sig med verken i stora mötesrummet på andra våningen i Borgå huvudbibliotek på tisdag 17.10 kl. 15–19, onsdag 18.10 kl. 13–18 och torsdag 19.10 kl. 13–18. Evenemanget är gratis och verken tar sammanlagt cirka en halv timme. Personalen handleder i användningen av VR-glasögonen.

Om du vill se alla verk, boka en tid per e-post till föreställningarna som börjar varje jämn timme: kirjastonpaja@porvoo.fi. Du kan komma också utan tidsbokning, men det kan vara kö till verken.