Runeberg-kirjallisuuspalkinnon voittaja julkistetaan tänä vuonna Porvoon pääkirjastossa helmikuun 5. päivänä. Kello 17 alkava tilaisuus on kaikille avoin.

Aikaisemmin Runeberg-voittajaa on juhlistettu kutsuvierastilaisuudessa Porvoon kaupungintalolla.

– Halusimme vähän raikastaa palkintoon liittyvää ilmapiiriä ja tuoda tämä arvostettu kirjallisuuspalkinto laajemmin kaikkien ulottuville. Saamme Porvoon pääkirjastoon hienon ja juhlavan kirjallisuustilaisuuden. Toivottavasti mahdollisimman moni kirjallisuuden ystävä saapuu paikan päälle, Runeberg-palkinnon sihteeri, sanomalehti Uusimaan toimittaja Samu Karvala toteaa.

Tilaisuudessa yleisö kuulee tuoreeltaan voittajan haastattelun. Varjo-Runeberg-äänestyksen voittaja julkistetaan ja yleisöpalkinnot arvotaan tilaisuuden päätteeksi.

– On todella hienoa, että saamme tällaisen arvokkaan tilaisuuden pääkirjastoomme. Meillähän julkistetaan samana päivänä myös lastenkirjallisuuden Runeberg-Junior -palkinto. Nämä tilaisuudet ovat luonteva ja juhlava lisä meidän muutenkin monipuoliseen kirjallisuusohjelmaamme, Porvoon kaupungin kirjastopalvelupäällikkö Malin Hollmén toteaa.

Runeberg-kirjallisuuspalkinto on sanomalehti Uusimaan perustama palkinto, jota on jaettu vuodesta 1987 lähtien helmikuun 5. päivänä. Palkintosumma on 20 000 euroa, jonka Uusimaa ja Porvoon kaupunki maksavat puoliksi.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu Runebergin torttujen kera.

**

Vinnaren av det litterära Runebergspriset offentliggörs i år den 5 februari i Borgå stadsbibliotek. Tillställningen som börjar kl. 17 är öppen för alla.

Tidigare har vinnaren av Runebergspriset firats vid en fest för inbjudna gäster vid Borgå stadshus.

– Vi önskade att friska upp atmosfären kring priset och göra det värderade litteraturpriset mer tillgängligt för alla. Vi får en fin och festlig litteraturtillställning till Borgå stadsbibliotek. Vi önskar att så många litteraturvänner som möjligt kommer på plats, säger Samu Karvala, sekreterare för Runebergsjuryn och journalist för tidningen Uusimaa.

På tillställningen hör publiken genast vinnarens intervju. Tillställningen avslutas med publicering av vinnaren av omröstningen om Skugg-Runeberg och utlottning av publikpriserna.

– Det är väldigt fint att vi får en sådan här respekterad tillställning till vårt stadsbibliotek. Vi offentliggör också samma dag Runeberg junior-priset för barnlitteratur. Dessa tillställningar är naturliga och festliga tillägg till vårt mångsidiga litteraturprogram, säger bibliotekstjänstchef Malin Hollmén.

Runebergspriset är ett litterärt pris grundat av tidningen Uusimaa, som har utdelats den 5 februari sedan år 1987. Prissumman är 20 000 euro och hälften av den betalas av tidningen Uusimaa och hälften av Borgå stad.

Tilfället inkluderar kaffeservice med Runebergstårtor.

Runeberg-kirjallisuuspalkintoehdokkaat esitellään Porvoon pääkirjastossa torstaina 18.1. klo 17.30. Luvassa on asiantuntevaa ja syvällistä keskustelua korkeatasoisesta kirjallisuudesta. Teokset esittelee valitsijaraadissa mukana olleet Sami Hilvo ja Freja Rudels.

Runeberg-palkinto on yksi Suomen suurimmista ja arvostetuimmista kirjallisuuspalkinnoista, joka jaetaan vuosittain Porvoossa kansallisrunoilijamme J. L. Runebergin päivänä 5. helmikuuta. Palkinto on jaettu vuodesta 1986 alkaen.

Vuoden 2024 palkintoehdokkaat valitsi raati, johon kuuluu kirjailija Sami Hilvo, kirjallisuustoimittaja, kriitikko Outi Hytönen ja kirjallisuustieteilijä, kriitikko Freja Rudels. He valitsivat kymmenen ehdokasta vuonna 2023 ilmestyneen yli 220 kotimaisen kaunokirjallisen teoksen joukosta.

Illan aikana Hilvo ja Rudels kertovat, miksi raati valitsi juuri nämä teokset, ja miltä nykykirjallisuutemme näyttää. Keskustelu on eräänlainen kirjavinkkaus suomalaisen nykykirjallisuuden kärkiteoksista ja syvällinen läpileikkaus kirjallisuudestamme tänään. Tapahtuma on kaksikielinen.

Runeberg-palkinnon voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5.2. Porvoon pääkirjastossa kaikille avoimessa juhlatilaisuudessa.

Yleisön suosikki valitaan perinteisessä Varjo-Runeberg-äänestyksessä. Linkki äänestykseen on sanomalehti Uusimaan sivuilla osoitteessa https://www.uusimaa.fi/paikalliset/6402752. Äänestäneiden kesken arvotaan kirjakasseja, joissa on mukana kaikki ehdolla olleet teokset.

***

Presentation av kandidaterna till Runebergspriset

Kandidaterna till Runebergspriset presenteras på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 18 januari kl. 17.30. Det utlovas sakkunnig och djupsinnig diskussion om högtstående litteratur. Böckerna presenteras av jurymedlemmarna Sami Hilvo och Freja Rudels.

Runebergspriset är ett av Finlands största och mest ansedda litteraturpris och det delas varje år ut i Borgå på vår nationalförfattare J. L. Runebergs dag den 5 februari. Priset har delats ut sedan år 1986.

Kandidaterna till Runebergspriset 2024 valdes ut av en jury bestående av författaren Sami Hilvo, litteraturredaktören och kritikern Outi Hytönen och litteraturvetaren och kritikern Freja Rudels. De valde ut tio kandidater bland de över 220 inhemska skönlitterära verk som kom ut år 2023.

Hilvo och Rudels berättar under kvällen varför juryn valde just dessa verk och hur vår nutidslitteratur ser ut. Diskussionen är ett slags bokprat om de främsta verken inom nutidslitteraturen och ett djupt tvärsnitt av vår litteratur i dag.

Vinnaren av Runebergspriset offentliggörs på Runebergsdagen den 5 februari på Borgå stadsbibliotek under en tillställning öppen för alla.

Publikens favorit väljs via den traditionella Skugg-Runebergsomröstningen. Länken till omröstningen finns på tidningen Uusimaas sidor på adressen https://www.uusimaa.fi/paikalliset/6402752. Bland dem som röstar lottas det ut bokkassar med alla kandiderande böcker.

Porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 24.1. klo 17.30. Hän keskustelee tekoälystä tuoreen Mitä tekoäly on? -tietokirjansa pohjalta.

Hannu Toivonen on tutkinut tekoälyä 30 vuotta ja ollut Helsingin yliopiston professori vuodesta 2002 alkaen. Hän on julkaissut yli 200 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija.

Mitä tekoäly on? -kirjassa hän avaa tekoälyn käsitettä yleistajuisesti 100 kysymyksen ja vastauksen kautta. Naseva opas tekoälyyn on samaan aikaan hauska ja vakava, viihdyttävä ja silmiä avaava kirja.

Voiko tekoälyllä olla tietoisuus? Kuinka paljon tekoälyllä on valtaa? Miten tekoäly tuottaa tekstiä? Esimerkiksi näihin kysymyksiin teos etsii vastauksia.

Tapahtuma on suomenkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tammikuun ajan pääkirjaston Taidesillalla on esillä myös Hannu Toivosen valokuvanäyttely Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä.

***

Forskaren Hannu Toivonen: Vad är artificiell intelligens?

Professorn i datavetenskap, Borgåbon Hannu Toivonen besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 24 januari kl. 17.30. Han diskuterar artificiell intelligens utifrån sin nya bok Mitä tekoäly on?

Hannu Toivonen har forskat i AI i 30 år och varit professor vid Helsingfors universitet sedan år 2002. Han har publicerat över 200 jämförande utvärderande vetenskapliga artiklar och är en internationellt välrenommerad specialist.

I boken Mitä tekoäly on? öppnar han upp begreppet AI via 100 frågor och svar på ett lättillgängligt sätt. Den fyndiga guiden till artificiell intelligens är en samtidigt både rolig och allvarlig, underhållande och ögonöppnande bok.

Kan AI ha ett medvetande? Hur stor makt har AI? Hur producerar AI text? Det är några av de frågor boken söker svar på.

Evenemanget är på finska, avgiftsfritt och öppet för alla. Under januari månad visas även Hannu Toivonens fotoutställning Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä (Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens) på Konstbron i huvudbiblioteket.

Porvoon pääkirjaston Taidesillalla on esillä Avaruusseikkailu 1973 – valokuvia tekoälyllä -näyttely 3.–31.1.2024. Porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälytutkija Hannu Toivonen on tehnyt näyttelyn tekoälyn avulla.

Voiko tietokoneohjelmalla olla mielikuvitusta? Voisiko se keksiä, miltä suomalainen avaruusohjelma olisi näyttänyt vuonna 1973? Avaruusseikkailu 1973 havainnollistaa vuoden 2023 tekoälyohjelmien luovuutta ja kykyä kuvitella jotain, mitä ei koskaan ole ollut. Samalla se herättää kysymyksiä tekoälyn, luovuuden ja taiteen suhteesta.

Hannu Toivonen on porvoolainen tietojenkäsittelytieteen professori ja tekoälytutkija. Hän on julkaissut tekoälystä yli 200 tieteellistä artikkelia sekä yleistajuisen tietokirjan Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta. Hän luennoi tekoälystä Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 24.1. klo 17.30.

__

Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens

Utställningen Rymdäventyr 1973 – fotografier med artificiell intelligens visas på Konstbron i Borgå stadsbibliotek 13.–31.1.2024. Hannu Toivonen, professor i datavetenskap och forskare i artificiell intelligens från Borgå, har skapat utställningen med hjälp av artificiell intelligens.

Kan ett datorprogram ha fantasi? Kunde det hitta på hur ett finländskt rymdprogram skulle ha sett ut år 1973? Rymdäventyr 1973 åskådliggör kreativiteten hos programmen för artificiell intelligens 2023 och deras förmåga att föreställa sig någonting som aldrig har existerat. Samtidigt väcker den frågor om sambandet mellan artificiell intelligens, kreativitet och konst.

Hannu Toivonen är en professor i datavetenskap och en forskare i artificiell intelligens från Borgå. Han har publicerat över 200 vetenskapliga artiklar om artificiell intelligens och en lättfattlig faktabok Mitä tekoäly on? 100 kysymystä ja vastausta (Vad är artificiell intelligens? 100 frågor och svar). Han föreläser om artificiell intelligens i Borgå stadsbibliotek onsdagen 24.1. kl. 17.30.

Habitat – akryylimaalausnäyttely

Porvoolaisen Ronja Lindbergin akryylimaalauksista koostuva näyttely Habitat on esillä Porvoon pääkirjaston alakerran Isossa Salissa 2.-30.1.2024.

Näyttelyn maalaukset kuvaavat erilaisia elinympäristöjä ja niiden asukkaita. Näyttelyn teemoihin kuuluu eliöiden mahdollinen sopeutuminen alati muuttuvaan maailmaan sekä arkisten asioiden näkeminen uusin silmin.

Ronja Lindberg (s. 1996) on porvoolainen kuvataiteilija. Hänen teoksensa käsittelevät unia,

muistoja, ympäristön yksityiskohtia sekä luonnon monimuotoisuutta.

Maalaukset kuvaavat usein paikkoja, joissa hän on käynyt – joskus realistisesti ilmaistuna, joskus

hieman mielikuvituksellisemmin. Aiheen tutkiminen sekä halu parantaa omaa teknistä osaamista ovat aina läsnä työprosessin aikana.

**

Habitat – utställning med akrylmålningar

Borgåbon Ronja Lindbergs utställning Habitat bestående av akrylmålningar visas i Stora salen på nedre våningen i Borgå stadsbibliotek 2.-30.1.2024

Utställningens är en serie akrylmålningar som avbildar olika livsmiljöer samt de organismer som lever i dem. Till utställningens teman hör alternativa sätt på vilket varelser kan anpassa sig till en ständigt föränderlig värld, samt förmågan att se vardagliga saker med nya ögon.

Ronja Lindberg (f. 1996) är en bildkonstnär från Borgå. Hennes verk handlar om drömmar, minnen, detaljer från omgivningen, samt naturens mångfald.

Målningarna avbildar ofta platser som hon varit på, ibland på ett realistiskt sätt, ibland med ett mer surrealistiskt uttryck. Studerandet av ämnet och viljan att förbättra tekniska färdigheter är alltid närvarande under arbetsprocessen.

Nobelpristagaren Jon Fosses läsdrama Jag är vinden inleder bibliotekets evenemangsvår 2024. Verket framförs av Klockriketeatern på Borgå huvudbibliotek torsdagen den 11 januari kl. 17.30.

Två män på en segeltur långt ut åt havet. De talar som gamla vänner om livet och döden. När mörkret faller, är den ene ensam kvar ombord.

Kvällen inleds med en introduktion om Jon Fosse som dramatiker. Efter det läser skådespelarna Carl Alm och Dan Henriksson pjäsen Jag är vinden, ett avskalat och minimalistiskt verk som kan liknas vid kammarmusik, ett hörspel för två röster.

Klockriketeatern är en finlandssvensk teater baserad i Helsingfors, men utan fast scen. Klockriketeatern är en av Finlands ledande fria teatrar, vars målsättning är att skapa högklassig scenkonst av innehållsmässig och samhällelig betydelse.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla.

För mer information kontakta bibliotekarie Louise Agnesdotter, louise.agnesdotter@porvoo.fi, tfn 040 629 9709.

Bild av Jon Fosse: Tom A. Kolstad

**

Nobelkirjailija Jon Fossen lukudraama Jag är vinden pääkirjastossa

Porvoon kaupunginkirjaston tapahtumakevään 2024 aloittaa Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneen kirjailija Jon Fossen kirjoittama lukudraama Jag är vinden. Teoksen tulkitsee Klockriketeatern torstaina 11.1. klo 17.30.

Kaksi miestä on purjehtimassa kauas merelle. Miehet puhuvat elämästä ja kuolemasta kuin vanhat ystävykset, mutta pimeän laskeuduttua enää vain toinen heistä on veneessä.

Illan aloittaa johdatus Fossen työhön näytelmäkirjailijana, jonka jälkeen näyttelijät Carl Alm ja Dan Henriksson lukevat näytelmän. Se on riisuttu ja minimalistinen teos, kuunnelma kahdelle äänelle, kuin kamarimusiikkia.

Helsinkiläinen Klockriketeatern kuuluu Suomen johtaviin vapaisiin teattereihin. Kiertueteatterina toimivan Klocriketeaternin ydintehtävä on luoda korkealaatuista, sisällöllisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellistä näyttämötaidetta.

Tapahtuma on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin.

Pääkirjaston lasivitriinissä on esillä ikebana sogetsu -näyttely joulukuun ajan.

Elizabeth Asikainen & Halla Kantola

Ikebana on vanha japanilainen taidemuoto, joka on kulkenut Japaniin todennäköisesti buddhalaisten munkkien tuomana. Nykymuotoisen ikebanan juuret ulottuvat ainakin Muromachi-aikakaudelle (1333–1573), elleivät kauemmaksikin.

Klassinen ikebana noudattaa tarkkoja muoto-oppeja ja sääntöjä, ja koulukuntia on lukemattomia.  Sōgetsu-koulukunta on aikaansa seuraava, moderni koulukunta, jonka perusti Sōfū Teshigahara vuonna 1927. Sōgetsu-ikebanan ydinsanoma on: Ikebanaa voi tehdä missä vain, milloin vain ja käyttäen mitä materiaalia tahansa. Ikebana sopii kaikille, ja Sōgetsu onkin kasvanut maailmanlaajuiseksi ja suurta suosiota saaneeksi koulukunnaksi, jonka oppien mukaan voi opiskella Suomessakin!

Tämän jouluisen installaation ovat laatineet 1. tason Sōgetsu ikebana-opettaja Elizabeth Asikainen ja hänen oppilaansa Halla Kantola.

Tietoa tekijöistä:

Elizabeth Asikainen on pitkän linjan ikebanisti. Hän on aloittanut ikebana-opintonsa vuonna 1976 ja saanut oppia Japanissa, Englannissa sekä Suomessa. Sogetsu ikebana-opettajana hän on toiminut vuodesta 1988 ja pitänyt runsaasti demonstraatioita, työpajoja sekä näyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Halla Kantola on aloittanut ikebana-opintonsa vuonna 2021. Hän on osallistunut yhdessä opettajansa Elizabeth Asikaisen johdolla mm. kesäkuussa 2023 Porvoon Näsin kartanossa pidetyn Vire-näyttelyn ikebana-osioon sekä elokuussa Strömforsin Ruukissa pidettyyn Biennaleen.

I huvudbibliotekets glasvitrin visas under december månad en ikebana sogetsu-utställning.

Elizabeth Asikainen & Halla Kantola

Ikebana är en gammal japansk konstform, som troligen har kommit till Japan med buddhistmunkar. Ikebana i sin nuvarande form har sina rötter i Muromachi-perioden (1333–1573), om inte ännu längre tillbaka i tiden.

Klassisk ikebana följer noggrann formlära och noggranna regler, och det finns otaliga olika skolor.  Sōgetsu-skolan är en modern skola som följer sin tid. Den grundades av Sōfū Teshigahara år 1927. Sōgetsu-ikebanas huvudbudskap är: Ikebana kan göras var som helst, när som helst och med vilket material som helst. Ikebana passar för alla, och Sōgetsu har vuxit till en världsomspännande skola som vunnit stor popularitet, och man kan studera dess läror även i Finland!

Denna julinstallation har skapats av Elizabeth Asikainen, första nivåns Sōgetsu ikebana-lärare och hennes elev Halla Kantola.

Information om konstnärerna:

Elizabeth Asikainen är en etablerad ikebanist. Hon inledde sina studier i ikebana år 1976 och har fått undervisning i Japan, England och Finland. Hon har arbetat som Sogetsu ikebana-lärare sedan år 1988 och hållit många demonstrationer, workshoppar och utställningar, både i hemlandet och utomlands.

Halla Kantola inledde sina studier i ikebana år 2021. Under ledning av sin lärare Elizabeth Asikainen har hon bl.a. deltagit i ikebana-delen av Vire-utställningen som hölls på Näse gård i Borgå i juni 2023 samt i Biennalen på Strömfors Bruk i augusti.

Näyttely pääkirjastossa: Otrar – Kazakstanilaista vaatesuunnittelua

Shinar Alimkhanova-Runnin näyttely Otrar – Kazakstanilaista vaatesuunnittelua on esillä Porvoon pääkirjaston Isossa salissa joulukuussa 2023. Näyttelyssä on esillä Alimkhanova-Runnin suunnittelemia ja ompelemia vaatteita, jotka ovat saaneet innoituksensa Otrarin muinaisen kaupungin kuuluisasta keramiikasta.

Otrarin kaupunki perustettiin 800-luvulla Kazakstaniin. Silkkitien varrella Keski-Aasiassa sijainneesta kaupungista kasvoi merkittävä politiikan, talouden ja kulttuurielämän keskus. Tiede, lääketiede ja koulutus kukoistivat, Otrar oli sivistyksen kehto.

Kaupunki oli tunnettu ylellisistä kylpylöistään ja valtavasta kirjastostaan, joka veti vertoja antiikin ajan kuuluisimmille kirjastoille sekä omaleimaisesta, terrakotan värisestä keramiikastaan ja omasta mintustaan.

Vuonna 1218 kaupunki joutui Tšingis-kaanin joukkojen hyökkäyksen kohteeksi ja se tuhottiin lähes kokonaan. Otrarin rauniot löydettiin 1900-luvulla, ja arkeologisia tutkimuksia jatketaan edelleen. Nykyisin kaupungin raunioilla on ulkoilmamuseo.

Shinar Alimkhanova-Runni on Kazakstanista kotoisin oleva, Porvoossa asuva vaatesuunnittelija ja ompelijamestari. Hän on suorittanut kasvatusalan perusopinnot Suomessa ja työskentelee parhaillaan koulussa.

Näyttely on hänen lopputyönsä vaatesuunnittelijan opintoihin. Vaatteiden suunnittelu ja koristelu ovat saaneet inspiraationsa Otrarin keramiikasta. Alimkhanova-Runni halusi tutkia, miten keramiikan muotoja ja koristekieltä voi käyttää vaatteissa.

Ompelutaidon hän peri äidiltään, joka teki lastensa vaatteet itse ja joita Shinar ylpeänä käytti. Hän jatkaa äitinsä perinnettä: näyttelyssä on esillä myös vaatteita, joita hän on tehnyt omille lapsilleen.

Utställning på stadsbiblioteket: Otrar – kazakisk kläddesign

Shinar Alimkhanova-Runnis utställning Otrar – Kazakisk kläddesign visas i december i Stora salen på Borgå huvudbibliotek. På utställningen kan man se kläder som Alimkhanova-Runni har designat och sytt och där inspirationen kommer från den historiska staden Otrars berömda keramik.

Staden Otrar grundlades på 800-talet i Kazakstan. Staden med dess läge längs Sidenvägen i Centralasien kom att expandera och bli ett viktigt centrum för politik, ekonomi och kulturliv. Vetenskap, medicin och bildning blomstrade. Otrar var en civilisationsvagga.

Staden var känd för sina överdådiga badhus och sitt ofantliga bibliotek, som kunde jämföras med de mest berömda biblioteken under antiken. Den är också känd sin karakteristiska keramik i terrakotta och sin egen myntprägling.

År 1218 anfölls staden av Djingis khans styrkor och förstördes så gott som fullständigt. Ruinerna av Otrar upptäcktes på 1900-talet, och de arkeologiska utforskningarna fortsätter ännu. Nuförtiden finns ett utomhusmuseum ovanpå stadens ruiner.

Shinar Alimkhanova-Runni är en kläddesigner och sömnadsmästare från Kazakstan som bor i Borgå. Hon har genomfört grundstudier i pedagogik i Finland och arbetar för närvarande vid en skola.

Utställningen är hennes slutarbete i studierna för att bli kläddesigner. Klädernas design och utsmyckning har inspirerats av Otrarkeramiken. Alimkhanova-Runni ville utreda hur keramikens former och dekorativa skepnad kan tillämpas på kläder.

Konsten att sy har hon ärvt av sin mor, som själv sydde barnens kläder, vilka Shinar bar med stolthet. Hon för sin mors tradition vidare. På utställningen visas också kläder som hon sytt åt sina egna barn.

Tervetuloa nauttimaan klassisesta musiikista Porvoon pääkirjaston pop up -joulukonserttiin tiistaina 12.12. klo 17-18. Illan aikana heijastamme valkokankaalle sellisti Gautier Capuçon ja pianisti Kim Bernardin konsertin, jossa he soittavat Johannes Brahmsin ja Edvard Griegin tuotantoa. Tarjolla glögiä ja pipareita.

Konsertti näytetään Medici.tv Edu:n kautta. Se on kirjaston tarjoama digitaalinen palvelu, josta asiakkaat voivat katsoa oopperaa, balettia ja klassisen musiikin konsertteja kirjastokortin avulla.

Pop up-julkonsert på huvudbiblioteket

Välkommen att njuta av klassisk musik på Borgå huvudbiblioteks pop up-julkonsert tisdagen den 12.12 kl. 17-18. Under kvällen projicerar vi på storbildsskärm en konsert med cellisten Gautier Capuçon och pianisten Kim Bernard, som spelar verk av Johannes Brahms och Edvard Grieg. Vi bjuder på glögg och pepparkakor.

Konserten kommer att sändas via Medici.tv Edu. Det är en digital tjänst där låntagarna kan se konserter med opera, balett och klassisk musik genom att logga in med bibliotekskortet.

På hemmaplan – Marie Allen, Annika Gustafsson-Flinck och Tom Paxal gästar biblioteket

Under rubriken På hemmaplan kommer Borgå stadsbibliotek återkommande att lyfta fram lokala författare på både finska och svenska. Först ut är författarna Marie Allen, Annika Gustafsson-Flinck och Tom Paxal, som alla utkommit med nya böcker under året. Torsdagen 7.12 kl. 17.30 besöker de huvudbiblioteket och berättar om sina böcker och sitt skrivande i ett samtal lett av Dan Henriksson.

Marie Allens debutroman Prästgården är en biografi över tre generationer med författaren själv som den yngsta. I centrum står Allens farmor Mery. Händelserna börjar år 1905 och vi får följa Merys liv som lärarinna i Forsby, Box i Sibbo och i Bjurböle. Finlands historia och pedagogikens utveckling löper som en röd tråd genom boken.

Marie Allen bor i Borgå och har arbetat som lärare.

Det gäller att överleva är den tredje och avslutande delen i Annika Gustafsson-Flincks trilogi om läraren Maria Sjögren, som inleddes med boken Det kallas att leva 2021. Författaren kommer från Pernå, och är väl bekant med miljöerna i östra Nyland där böckerna utspelar sig.

Annika Gustafsson-Flinck bor i Forsby och arbetar som klasslärare i Borgå.

Tom Paxal har sedan debuten med romanen Vännerna (1977) gett ut en rad romaner och har även skrivit noveller och dramatik. Hans senaste roman Sirenernas sång är den avslutande delen i den trilogi som började med Farlig hamn och Havets hjärta. Precis som i de tidigare delarna spelar det självupplevda en stor roll i handlingen. En litterär rapsodi – berättelser sammanfogade till en helhet – har författaren själv kallat sin bok. Tom Paxal bor i Borgå och arbetade innan han blev författare på heltid bl.a. som sjöman.

Samtalet leds av Dan Henriksson, regissör och chef för Klockriketeatern.

Evenemanget är på svenska, kostnadsfritt och öppet för alla. Evenemanget kan även ses på bibliotekets Facebook Live på adressen https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live, där det ligger kvar i två veckor.

**

Kotikentällä – Marie Allen, Annika Gustafsson-Flinck ja Tom Paxal vierailevat kirjastossa

Porvoon kaupunginkirjastossa nostetaan esiin paikallisia kirjailijoita sekä suomeksi että ruotsiksi tapahtumaotsikon Kotikentällä alla. Ensimmäisinä ovat vuorossa Marie Allen, Annika Gustafsson-Flinck ja Tom Paxal, joilta kaikilta on ilmestynyt uusi kirja nyt kuluvan vuoden aikana. Torstaina 7.12. klo 17.30 he tulevat pääkirjastoon keskustelemaan kirjoistaan ja kirjoittamisesta Dan Henrikssonin johdolla.

Marie Allenin esikoisromaani Prästgården on muistelmateos kolmesta sukupolvesta kirjailijan itsensä edustaessa nuorinta polvea. Teoksen keskiössä on kirjailijan isoäiti Mery. Tarina alkaa vuodesta 1905 ja siinä seurataan Meryn elämää opettajana Koskenkylässä, Sipoon Boxissa ja Bjurbölessä. Tarinan lomassa kulkee punaisena lankana Suomen historia ja pedagogiikan kehitys. Marie Allen asuu Porvoossa ja on toiminut opettajana.

Det gäller att överleva on päätösosa Annika Gustafsson-Flinkin trilogiassa, joka kertoo opettaja Maria Sjögrenistä ja jonka ensimmäinen osa on nimeltään Det kallas att leva (2021). Kirjailija on kotoisin Perniöstä ja tuntee hyvin Itä-Uudenmaan seudut, jonne kirjojen tapahtumat sijoittuvat. Annika Gustafsson-Flinck asuu Koskenkylässä ja työskentelee opettajana Porvoossa.

Tom Paxal on esikoisromaaninsa Vännerna (1977) jälkeen julkaissut joukon romaaneja ja kirjoittanut myös novelleja ja näytelmiä. Uusin romaani Sirenernas sång on päätösosa trilogiassa, jonka edelliset osat ovat nimeltään Farlig hamn ja Havets hjärta. Trilogian tapahtumat ovat suurelta osin omakohtaisia. Kirjailija itse luonnehtii teossarjaa kirjalliseksi rapsodiaksi, jossa kertomukset yhdistyvät kokonaisuudeksi. Tom Paxal asuu Porvoossa ja on ennen täysipäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistään työskennellyt mm. merimiehenä.

Keskustelua johdattaa Klockriketeaternin ohjaaja ja johtaja Dan Henriksson.

Tapahtuma on ruotsinkielinen, maksuton ja kaikille avoin. Tapahtumaa voi seurata myös kirjaston Facebook Livessä osoitteessa https://www.facebook.com/porvoonkirjasto/live. Tallenne on saatavilla kahden viikon ajan.