Emma Klingenberg besöker Borgå huvudbibliotek onsdagen den 21 januari kl. 17.30. Under kvällen berättar hon om sin bok Detta är min målarsång – Tove Jansson och musiken. Emma Klingenberg uppträder under kvällen också med sånger från boken.

Klingenberg utforskar i boken den musik som Tove Jansson lyssnade på och dansade till – både i sin ateljé och på sommarön Klovharun – samt den stora kassettsamling hon och partnern Tuulikki Pietilä samlade på sig genom åren. Klingenberg gräver djupt i detta musikaliska arv och lyfter fram även Tove Janssons egna vistexter, som nu samlats i bokform.

Kvällen bjuder dessutom på musik: Emma Klingenberg framför några av visorna, ackompanjerad av pianisten Kristian Nyman.

Den finlandssvenska skådespelaren och sångaren Emma Klingenberg är känd från sina roller på teaterscenerna och för många musiksamarbeten genom åren.

Evenemanget är på svenska, gratis och öppet för alla.

Bild: Linus Lindholm

**

Emma Klingenberg: Kirjailijavierailu ja musiikkia

Emma Klingenberg vierailee Porvoon pääkirjastossa keskiviikkona 21.1. klo 17.30. Illan aikana hän kertoo kirjastaan Detta är min målarsång – Tove Jansson och musiken ja esittää kirjaan pohjautuvia lauluja.

Klingenberg tarkastelee esikoiskirjassaan musiikkia, jota Tove Jansson kuunteli ja jonka tahdissa hän tanssi sekä ateljeessaan että kesäsaarellaan Klovharussa. Kirjassa käsitellään myös laajaa kasettikokoelmaa, jonka Jansson kokosi yhdessä kumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa. Klingenberg kaivautuu syvälle musiikilliseen perintöön ja nostaa esiin myös Janssonin tekemiä laulujen sanoituksia, jotka on koottu kirjaan.

Illan aikana Klingenberg esittää myös muutamia lauluja kirjasta säestäjänään pianisti Kristian Nyman. Suomenruotsalainen näyttelijä ja laulaja Emma Klingenberg tunnetaan rooleistaan teatterilavoilla ja monista yhteistyöhankkeistaan musiikin parissa.

Tapahtuma on kaikille avoin, maksuton ja ruotsinkielinen.

Kuva: Linus Lindholm

Porvoolainen kirjailija Selja Ahava vierailee pääkirjastossa torstaina 15.1. klo 17.30. Illan aikana keskustellaan hänen uusimmasta romaanistaan Hän joka syvyydet näki. Ahavan kirjailijavierailu avaa kirjaston kevään 2026 tapahtumat.

Kun Liisa rakastuu, hän kertoo Henrikille, ettei hänen suvussaan välttämättä eletä vanhaksi. Liisa vierailee sairaalassa Vuokko-tädin luona ja seuraa hänen hiipumistaan. Kuoleman kysymys kiehtoo Liisaa. Hän alkaa rakentaa tarinaa tytöstä, jonka elintoimintoja kone, äiti ja filippiiniläinen hoitaja pitävät yllä.

Uusien tarinoiden säikeet, myytit ja ihmeellinen ihmiskeho kietoutuvat toisiinsa. Hän joka syvyydet näki on monitasoinen romaani ja ajatuksia herättävä kudos, joka saa pohtimaan kuolevaisuutta ja kuoleman etiikkaa.

Selja Ahava on palkittu porvoolainen kirjailija ja käsikirjoittaja. Hänen teostensa käännösoikeuksia on myyty 27 kielelle. Ahavaa haastattelee kirjaston tapahtumavastaava Sanni Saarinen.

Tapahtuma on kaikille avoin, maksuton ja suomenkielinen.

Kuva: Liisa Valonen

**

Bibliotekets evenemangssäsong drar i gång med vårens första gäst, författaren och Borgåbon Selja Ahava. Ahava besöker huvudbiblioteket torsdagen 15 januari kl. 17.30. Under kvällen får vi höra om hennes senaste roman Hän joka syvyydet näki.

När Liisa förälskar sig berättar hon för Henrik att i hennes släkt brukar man inte bli så gammal. Liisa besöker sin moster Vuokko på sjukhuset och ser henne tyna bort. Frågan om döden fängslar Liisa. Hon börjar skapa en berättelse om en flicka som hålls vid liv av en maskin, som flickans mamma och en filippinsk sköterska sköter.

Denna berättelses handling, myter och människokroppens förunderlighet flätas ihop. Hän joka syvyydet näki är mångbottnad roman, en tankeväckande väv som får läsaren att begrunda människans dödlighet och etiken kring döden.

Selja Ahava är en prisbelönt författare och dramatiker och Borgåbo. Översättningsrättigheterna till hennes verk har sålts till 27 länder. Ahava intervjuas av Sanni Saarinen, bibliotekarie med ansvar för evenemang.

Evenemanget är på finska, gratis och öppet för alla.

Bild: Liisa Valonen

Porvoon pääkirjaston Isossa salissa ja lasivitriinissä on esillä näyttely Sodan ajan puhdetöitä ja piirustuksia 3.-29.1.2026.  Näyttely koostuu jatkosodan aikana tehdyistä puhdetöistä ja niiden historiasta sekä rintamaveteraani Jouko Järven piirustuksista.

Elettiin hyökkäysvaiheen jälkeistä jatkosodan aikaa vuosina1941–1942. Puolustusasiat ja majoitustilat olivat valmiina ja lomat pyörivät. Osa sotilaista jäi palvelukseen ja aika tuli pitkäksi. Ryhdyttiin tekemään puhdetöitä.

Puhdetyön yksi tunnusmerkki on se, että se on pieteetillä tehty, hyvin viimeistelty ja tarkkaa kädenjälkeä. Tästä voisi päätellä, että puhdetöiden tekemisellä oli iso merkitys tekijälleen, tai ehkä tekijälle merkitsi paljon henkilö, jolle työ annettiin lahjaksi? Toki myös ajan kuluttaminen saattoi olla arkinen syy viimeistellyille töille.

Näyttelyn on koonnut Seppo Rapo. Esillä on vanhemmilta perittyjä ja itse kerättyjä esineitä ja niiden historiaa. Rapo on tehnyt pitkään työtä karjalaisen kulttuurin hyväksi.

Rapon kuva-arkisto sisältää noin 7000 valokuvaa luovutetusta Karjalasta, ja hänen kirjakokoelmansa on Suomen suurimpia yksityishenkilön omistamia Karjala-aiheisia kirjakokoelmia. Harrastuksenaan hän on perustanut luovutettukarjala.fi-sivuston.

Näyttelyn toisen osan muodostavat rintamaveteraani Jouko Järven piirustukset. Hän piirsi sota-aikana ja myöhemmin miinanraivauksilla ollessaan lyijykynällä vihkoonsa ympärillä näkemiään asioita: korsuja, aseita, arkisia asioita ja maisemia.

Jouko Järvi kuoli 100-vuotiaana vuonna 2024. Näyttelyn piirustukset ja niihin liittyvät tarinat hän on itse valinnut ja kertonut.

**

På Borgå huvudbibliotek kan man i Stora salen och glasvitrinen se utställningen Krigstida hobbyarbeten och teckningar den 3–29 januari. Utställningen består av så kallade puhdetöitä som gjorts under fortsättningskriget och deras historia samt frontveteranen Jouko Järvis teckningar.

Det var tiden efter anfallsskedet under fortsättningskriget åren 1941–1942. Försvarsfrågorna och inkvarteringen var omskött och permissionerna rullade på. En del av soldaterna stannade i tjänst och tiden började bli lång. Man började syssla med hobbyarbeten.

Ett kännetecken för detta slag av hobbyarbete – puhdetyö, som inte har någon egen benämning på svenska – är att det gjorts med pietet, har slutförts väl och att den som tillverkat föremålet har satt sin egen prägel på det. Av detta kunde man dra slutsatsen att det är fråga om något som haft stor betydelse för upphovsmakaren, eller att mottagaren av gåvan varit speciellt viktig för honom. Orsaken till det välgjorda arbetet kan också helt enkelt ha varit en önskan att fördriva tiden.

Utställningen är sammanställd av Seppo Rapo. Till beskådande finns föremål som han ärvt av sina föräldrar och som han samlat själv. Rapo har länge arbetat till förmån för den karelska kulturen.

Rapos bildarkiv innehåller ca 7000 fotografier från avträdda områden i Karelen och hans boksamling är en av de största privatägda boksamlingarna med Karelen som tema. Som fritidssyssla har han grundat webbsidan luovutettukarjala.fi.

Utställningens andra del består av frontveteranen Jouko Järvis teckningar. Under kriget och senare när han deltog i minröjning ritade Järvi med blyertspenna i sitt häfte det han såg i sin omgivning: korsur, vapen, vardagliga saker och miljöer.

Jouko Järvi dog år 2024 i en ålder av 100 år. Utställningens teckningar och berättelserna i anknytning till dem har han själv valt och berättat.