Kansalaisopiston luento, Martti Turtola: Pornaislaisen talonpojan pojasta Marskin lähimmäksi upseeriksi. Kenraali Wiljo Tuompon (1893-1957) ura jääkäristä maanpakolaiseksi

Pornaisista kotoisin ollut Wiljo Einar Tuompo lähti ensimmäisten mukana 1915 saamaan sotilaskoulutusta Saksaan Suomen vapauttamiseksi venäläisestä sorrosta. Tuompo osallistui vapaussotaan ja Viipurin valtaukseen 1918. Hän loi näyttävän uran rauhan vuosina ja kunnostautui talvisodassa 1939-40 Pohjois-Suomen Ryhmän komentajana vastaten Suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon voitoista. Koko jatkosodan 1941-44 hän toimi Marskin päämajassa komentopäällikkönä yhtenä ylipäällikön lähimmistä miehistä. Henkilökohtaisesti vaatimattomana ihmisenä hän on jäänyt monien muitten sodanjohtajien varjoon. Tuompo joutui perheineen pakenemaan sodan jälkeen 1944 Ruotsiin tavallaan Mannerheimin sijaiskärsijänä. Pakolaisuus kesti neljä vuotta. Kenraali haudattiin sotilaallisin kunnianosoituksin 1957 Pornaisten kirkkomaalle.

Luennolla käydään läpi Tuompon sotilasuraa runsaan kuvituksen kera. Luennoitsija Martti Turtolan (s. 16.11.1947 Tampereella) laajaan kirjalliseen tuotantoon kuuluu useita historiateoksia ja suurmiesten elämäkertoja. Sotahistorian tutkijana Turtola on perehtynyt myös mm. Viron historiaan.

Turtola väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa vuonna 1984 poliittisen historian väitöstutkimuksella Tornionjoelta Rajajoelle: Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940.

Hän on työskennellyt muun muassa Helsingin yliopiston viestintäpäällikkönä, Kouvolan Sanomien päätoimittajana, Suomen Viron-instituutin johtajana Tallinnassa vuosina 2001–2005 sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professorina.

Ilmoittautuminen luennolle kansalaisopistoon: Kenraali Wiljo Einar Tuompo jääkäristä maanpakolaiseksi

Luennon yhteydessä on myynnissä syyskuussa ilmestyvää elämäkertaa Talvisodan tuntematon sankari. Kenraali W. E. Tuompon tie jääkäristä maanpakolaiseksi 1893–1957. (Otava)