Luento, Mari Ahokas: Regina ja Linnanheimot
9 joulukuun @ 17:30 – 19:00
Regina Linnanheimo oli suomalaisen elokuvan tähtinäyttelijä ja käsikirjoittaja 1930-1950 -luvuilla. Suurin osa Regina Linnanheimon elokuvista on kuvattu 40-luvulla. Linnanheimo toimi jatkosodan aikana myös lottana ja osallistui hyväntekeväisyyteen.
Regina Linnanheimo piti yksityiselämänsä tiukasti omana tietonaan ja piilossa julkisuudelta. Mitä kaikkea kätkeytyy tämän julkisuusverhon taakse? Missä Regina koki olevansa täysin kotonaan?
Linnanheimojen siskokset olivat omana aikanaan poikkeuksellisia naisia; itsenäisiä ja omillaan toimeen tulevia avarakatseisia maailmaa nähneitä naisia.
Mikä on Linnanheimojen yhteys Pornaisiin? Millaista elämää vietettiin Linnanheimojen Pornaisten kodissa?
Luennolla käydään mm. näitä teemoja ja kysymyksiä läpi. Luentoesityksessä nähdään ennen näkemätöntä valokuva- ja arkistomateriaalia Linnanheimo-kokoelmasta.
Linnanheimon seitsemästä sisaruksesta viisi päätyi näyttelijöiksi. Kaikki menestyivät hyvin, mutta suurimmaksi tähdeksi nousi Regina, joka näytteli peräti 34:ssä elokuvassa.
Reginan ensikosketus teatterinäyttämöllä tapahtui kuusivuotiaana, kun hänen isosiskonsa, näyttelijätär Ragnhild Peitsalon kesäinen teatterikiertue ulottui Pornaisiin. Kaksikymppinen Ragnhild näytteli äitiä ja Regina pääsi avustajaksi esittämään hänen poikaansa. Näyttämöllä Regina jäi ihmetellen ja mietteissään katselemaan yleisöä ja unohtui näyttämölle yksin. Ragnhild haki hädissään kyynelehtivän sisarensa pois.
Muutama vuosi myöhemmin Regina toimi kuiskaajana, mutta epäonnistui pahoin. Regina päätti vastedes pysytellä erossa teatterinäyttämöiltä.
Elokuvaura alkoi vuonna 1931 elokuvasta Jääkärin morsian, johon 16-vuotias Regina sattumalta pääsi sisarensa Rakelin sijaiseksi.
1936 ilmestynyt elokuva, Taistelu Heikkilän talosta, lienee ensimmäinen Pornaisissa kuvattu elokuva. Elokuva oli myös ensimmäinen, jossa Regina näytteli pääosaa.
Elokuva teki Reginasta tähden. Reginalla oli hyvä itsetunto, eikä tähteys noussut missään määrin hänen päähänsä. Hän ei ollut kiinnostunut tähteydestä tai alan lieveilmiöistä ja kieltäytyi systemaattisesti kaikesta mainosyhteistyöstä toisin kuin monet aikalaisensa.
Linnanheimot päätyivät viettämään 60 kesää Pornaisten Laukkoskella sen jälkeen kun perheen isä oli vuonna 1918 ollut sotaa paossa Kotojärvellä ja ihastunut paikkaan. Linnanheimot ostivat Pornaisista kaksi huvilaa: Rönnvikin, jossa remontin jälkeen oli peräti 24 huonetta ja jota vuokrattiin kesävieraille ja Bergin huvilan tien toiselta puolelta, josta tuli perheen oma kesäasunto. Sota-aikaan huvilalla vietettiin myös talvia.
Talvisota pysäytti elokuvateollisuuden vuonna 1939. Sodalla oli raskaat vaikutukset myös Linnanheimojen perheeseen, sillä Reino veli kuoli Helsingin ensimmäisessä pommituksessa. Reino haudattiin ensimmäisenä Linnanheimojen Pornaisten sukuhautaan. Perhe muutti kaupungin vaaroja pakoon Pornaisiin, jossa iso huvila oli myyty ja perhe asui nyt ”Bergin mökiksi” kutsutulla talolla Laukkoskella. Koko talven Regina ompeli vaatteita evakkolapsille. Regina ilmoittautui myös lotaksi, sillä hän halusi tehdä jotakin konkreettista ja hyödyllistä vaikeina sota-aikoina.
Ennen televisiota ja internetiä elokuvat olivat paitsi viihdemuoto myös tiedonlähde. Elokuvateattereissa esitettiin myös uutisfilmejä. Sota-aikana elokuva oli ainoa sallittu huvittelumuoto.
Välirauhan kesänä 1940 tarvittiin viihdettä ja lohdutusta kovia kokeneelle kansalle ja elokuvateollisuus pääsi taas vauhtiin. Tuolloin tehtiin aikuisten saduiksi luonnehdittuja elokuvia, joissa kunniasta pidettiin kiinni, rehellisyys vallitsi ja rakkaus voitti kaikki esteet. Tuolloin syntyivät mm. Mika Waltarin kirjoittama Kulkurin valssi, Kaivopuiston kaunis Regina ja Katriina ja Munkkiniemen kreivi.
Lähestyessään neljääkymmentä ikävuottaan, Regina koki saaneensa tarpeekseen elokuvista. Hän oli jo aikaisemmin toiminut kääntäjänä ja vuonna 1963 hän siirtyi vakituiseksi kääntäjäksi Yleisradioon jossa suomensi televisiosarjoja lähes 20 vuotta. Regina oli aikaisemmin matkustellut paljon, mutta vakituinen työ piti hänet nyt vahvasti Suomen kamaralla ja kesänsä hän vietti totuttuun tapaan Pornaisissa sisarensa kanssa. Julkisuudesta hän pyrki pysymään erossa, kuten oli tehnyt aina.
Regina Linnanheimo kuoli 1995. Linnanheimojen sukuhauta on Pornaisten hautausmaalla.